Wikipedia

Ero sivun ”Polyyppieläimet” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p species + auktori
Norr (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
5 009 muokkausta
perusteita, ref.
Rivi 3:
| status =
| status_ref =
| kuva = Portuguese Man-O-War (Physalia physalis)Aequorea4.jpg
| leveys = 250
| kuvateksti = ''[[PortugalinsotalaivaAequorea victoria]] (''Physalia physalis'')-hydromeduusa
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| yläkunta =
Rivi 16:
| commonscat = Hydrozoa
}}
'''Polyyppieläimet''' (''Hydrozoa'') on noin 2 700 tunnettua lajia käsittävä [[Polttiaiseläimet|polttiaiseläinten]] [[pääjakso]]on (''Cnidaria'') kuuluva eläinluokka. Monien polyyppieläinten elämänkaaressa vuorottelee kaksi erilaista ja erinäköistä elomuotoa, pohjaan kiinnittynyt [[polyyppi (eläintiede)|polyyppi]] ja vapaana uiva meduusa - samoin kuin [[meduusat|varsinaisten meduusoidenkin]] luokassa. Joiltakin polyyppieläinlajeilta meduusavaihe kuitenkin puuttuu, ja ne elävät vain pohjaan kiinnittyneinä polyyppeina. Polyyppieläinten meduusavaihetta sanotaan ''hydromeduusaksi''.
'''Polyyppieläimet''' (''Hydrozoa'') ovat meren tai makean vesistön pohjassa eläviä - tai pinnalla uivia [[polttiaiseläimet|polttiaiseläinten]] runkokuntia, joiden polyypit ovat yhteydessä toisiinsa. Niillä on yhteinen [[ruoansulatusontelo]] ja [[proteiini|proteiineista]] ja [[polysakkaridi|polysakkaridi-sokereista]] rakentunut suojus ympärillään. Polyyppieläinvaihe kuuluu kaikkien [[polttiaiseläimet|polttiaiseläinten]] elinkaareen.
 
Polyyppieläimet ovat etupäässä merieläimiä, mutta myös sisävesissä tavataan joitakin lajeja. Polyyppieläinten polyyppivaihe on joillakin lajeilla yksittäin elävä organismi (esim. [[lampipolyyppi]] ''Hydra''), toisilla lajeilla polyypit taas muodostavat toisiinsa ketjuttuneita runkokuntia, joissa yksittäisillä polyypeilla voi olla erilaistuneita tehtäviä, kuten saalistus tai lisääntyminen (esim. [[murtovesipolyyppi]] ''Cordylophora''). Saalistavilla yksilöillä on polttiaisolulliset pyyntilonkerot, lisääntyvillä taas ei. Runkokunnan yksilöillä on yhteinen ruuansulatusontelo, ja niitä voi peittää yhteinen [[proteiini|proteiineista]] ja [[polysakkaridi|polysakkaridieistä]] rakentunut suojus, ''theca''. Joskus runkokunnat voivat olla myös vapaasti uivia, kuten [[portugalinsotalaiva]]lla.
Rakenteensa mukaan polyypit toimivat runkokuntansa hyväksi hankkien ravintoa, lisääntyen, puolustaen tai helpottaen runkokunnan liikkumista vedessä. Polyyppieläinrunkokunta saa alkunsa kaikkien polttiaisten tapaan planula-toukasta, joka asettuu meren pohjaan, muodostuu polyypiksi ja alkaa kuroa itsestään uusia yksilöitä. Polyyppieläimillä polyyppivaihe edustaa kasvua ja meduusa lisääntymisvaihetta. Tosin makeassa vedessä eläviltä polyypeilta puuttuu usein meduusavaihe, jolloin sukusolut keskittyvät polyyppiin.
 
==Lisääntymiskierto==
Polyyppieläimet ovat kaksisukuisia, toisin sanoen niillä on erilliset naaras- ja koirasyksilöt. Niillä lajeilla, joilla on meduusavaihe, meduusat ovat suvullisesti lisääntyviä eläimiä. Naaras- ja koirasmeduusat laskevat sukusolunsa veteen, jossa tapahtuu hedelmöitys ja syntyy vapaana uiva planula-toukka. Toukka kiinnittyy ennen pitkää pohjaan, ja siitä kehittyy polyyppi. Polyypit puolestaan lisääntyvät suvuttomasti: niistä kuroutuu uusia meduusoja. Peruselinkierrosta on erilaisia muunnelmia.
 
==Aiheesta muualla==
*Peter Schuchert: [http://www.ville-ge.ch/mhng/hydrozoa/hydrozoa-directory.htm The Hydrozoa directory]. Muséum Genève.
{{Tynkä/Eläin}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Polyyppieläimet”