Ero sivun ”Kultaryntäys” versioiden välillä

628 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
p
Käyttäjän 91.150.5.2 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Barosaurus Lentus tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
p (Käyttäjän 91.150.5.2 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Barosaurus Lentus tekemään versioon.)
[[Kuva:Miners register claims.jpg|thumb|250px|Kullankaivajat odottavat päästäkseen rekisteröimään valtauksensa Klondiken kultaryntäyksen aikana]]
'''Kultaryntäys''' eli '''kultakuume''' on lyhytaikainen kullankaivajien virta alueelle josta on löydetty merkittäviä määjmääriä [[kuljakulta]]a. [[KanajoitaKanada]]n myöhemminja alettiin[[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] kutsuahistoriassa leviksiksibnmnäitä nähtiin pitkin 1800-lukua. Myös Suomen [[Lappi]] näki pienimuotoisemman kultakuumeen samoin kuin [[Australia]] ja [[Etelä-Afrikka]].
== Lapin kultakuume ==j
 
Kerrotaan, että enemmän kuin kaivajat itse kultakuumeista rikastuivat tarvikkeiden tuottajat kuten [[Levi Strauss & Co.|Levi Strauss]], joka teki työhousuja, joita myöhemmin alettiin kutsua leviksiksi.
Ensimmäinen tietjo Suomesjsa esiintyvästä kujin vasta vuonna 1836, jolloin nimismies Boucht löysi kultahiukkasen dojomiitista [[Kemijokjj
 
Lapissa löytyi lupaavasti kjultaa [[Ivalojoki|Ivalojoelta]] syyskesällä [[1868]]. Koko kesän jatkuneen etsintäretken päätteeksi löysi rahapajanjohtaja ''Johan Konrad Lihr'' Ivalojoen Nulkkamukasta hyvän esiintmbja sen mperusteella syntyi Suomen ensimmäinen kultaryntäys. Senaatti antoi asetuksen kullanhuuhdonnbmnasta, ja kaivajat ryntäsivät etenkin Ivalojoen varteen, jossa keskuspaikkana toimi Porttikosken törmällä sijaitseva [[Ivalojoen Kultala]]. Kullankaivajia saapui kaikkialta Suomesta ja jopa maan rajojen ulkopuolelta. Suurimmillaan kaivajien määrä oli vuonna 1871, noin 500 miestä.
== Lapin kultakuume ==j
 
Ensimmäinen tieto Suomessa esiintyvästä kullasta on Olaus Magnuksen kartassa vuodelta 1539. Tiettävästi ensimmäinen löytö tehtiin kuitenkin vasta vuonna 1836, jolloin nimismies Boucht löysi kultahiukkasen dolomiitista [[Kemijoki|Kemijoen]] suulta. Tämä aiheutti silloisen valtiovallan toimesta etsintää Etelä-Lapissa ja Kuusamossa, mutta tulokset olivat huonot kaivostoiminnan aloittamiseksi.
 
Lapissa löytyi lupaavasti kjultaakultaa [[Ivalojoki|Ivalojoelta]] syyskesällä [[1868]]. Koko kesän jatkuneen etsintäretken päätteeksi löysi rahapajanjohtaja ''Johan Konrad Lihr'' Ivalojoen Nulkkamukasta hyvän esiintmbjaesiintymän, ja sen mperusteellaperusteella syntyi Suomen ensimmäinen kultaryntäys. Senaatti antoi asetuksen kullanhuuhdonnbmnastakullanhuuhdonnasta, ja kaivajat ryntäsivät etenkin Ivalojoen varteen, jossa keskuspaikkana toimi Porttikosken törmällä sijaitseva [[Ivalojoen Kultala]]. Kullankaivajia saapui kaikkialta Suomesta ja jopa maan rajojen ulkopuolelta. Suurimmillaan kaivajien määrä oli vuonna 1871, noin 500 miestä.
Vähitellen huuhtojat siirtyivät Laanilaan. Kultaa saatiin aluksi 55 kg vuodessa, myöhemmin noin 20 kg vuodessa. ''Oy Ivalojoki Ab'' ja ''Lapin Kulta Oy'' yrittivät aloittaa koneellista kullanhuuhdontatoimintaa, mutta tulokset jäivät lopulta laihoiksi ja yhtiöt tekivät nopeasti konkursseja.
 
40 657

muokkausta