Ero sivun ”Edvard Isto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) p →Lähteet: fix |
Thi (keskustelu | muokkaukset) {{Viitteet|sarakkeet}}, välots. W |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Hyökkäys by Eetu Isto, 1905.jpg|thumb|right|300px|Iston tunnetuin teos, Hyökkäys (öljy kankaalle, 1899)]]
'''Edvard "Eetu" Isto''' ([[28. marraskuuta]] [[1865]] [[Alatornio]] – [[14. lokakuuta]] [[1905]]) oli [[suomalaiset|suomalainen]] taidemaalari. Hänen tunnetuin maalauksensa on ''[[Hyökkäys]]'' vuodelta 1899.
== Elämä ==
Eetu Isto syntyi yhdeksän lapsiseen perheeseen [[Alavojakkala]]n kylässä silloisessa Alatornion kunnassa. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijöitä. Eetu oli perheen nuorin lapsi ja ainoa, joka kävi kansakoulun. Koulu sijaitsi [[Yliraumo]]n kylässä noin kuuden kilometrin päässä Alavojakkalasta. Hänen koulunkäyntinsä loppui kansakouluun, ainakin osittain sen vuoksi, että lähin oppikoulu sijaitsi [[Oulu]]ssa asti. Kansakoulun jälkeen Isto jäi kotiin auttamaan isäänsä tilanpidossa. Täytettyään 18 vuotta hän lähti maalarioppilaaksi [[Ruotsi]]n puolelle [[Ylitornion kunta|Matarenkiin]], jossa hän työskenteli viitisen vuotta serkkunsa yrityksessä.<ref>Rönkkö, 1990, s.12-17</ref>▼
▲Eetu Isto syntyi
Isto muutti [[Helsinki]]in 1888. Jo samana vuonna hän opiskeli [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisuuden keskuskoulussa]], ilmeisesti kuitenkin vasta valmistavalla osastolla, koska ei ollut käynyt oppikoulua. Itsensä hän elätti maalarin ja koristemaalarin töillä. Hän teki töitä muun muassa arkkitehti [[Karl August Wrede]]lle ja myöhemmin rakennusyrittäjä [[Salomo Wuorio]]lle. Vuoden tauon jälkeen Isto aloitti opintonsa uudelleen. Hän opiskeli nyt Taideteollisuuden keskuskoulun ylemmällä osastolla ammattimaalariksi. Opintoihin kuului tyylioppia, koristemaalausta, ornamenttimaalausta ja myös esimerkiksi elävän mallin piirustusta.<ref>Rönkkö, 1990, s.18-27</ref> Isto opiskeli mahdollisesti myös [[Kuvataideakatemia|Taideyhdistyksen piirustuskoulussa]] iltalinjalla. Päivätyönsä ohella hän oli alkanut myös maalata tauluja.<ref>Rönkkö, 1990, s.27</ref>
Rivi 8 ⟶ 10:
Isto haki ja sai Suomen Teollisuushallitukselta matkarahaa, jonka turvin hän matkusti [[Berliini]]in lokakuussa 1895.<ref>Rönkkö, 1990, s.31</ref> Berliinissä hän opiskeli Berliinin taideakatemiassa. Vaikka hän opiskelun ohella joutuikin tekemään myös tavallisia maalarin töitä, Berliinissä hän sai yhä enemmän aikaa maalata taulujaan. Erityisesti hän maalasi muotokuvia.<ref>Rönkkö, 1990, s.35</ref>
Berliinissä Isto maalasi tunnetuimman teoksensa, ''[[Hyökkäys|Hyökkäyksen]]'', jossa kuvataan Venäjän kaksipäinen kotka ahdistamassa [[Suomi-neito]]a. Maalaus valmistui [[1899]] eli samana vuonna, jolloin tsaari [[Nikolai II]] antoi [[Helmikuun manifesti]]na tunnetun julistuksensa.<ref>Rönkkö, 1990, s.41</ref> Kesäksi Isto matkusti Helsinkiin. Siellä hän esitteli tauluaan [[Kaivopuisto]]ssa sijainneessa huvilassa. On myös mahdollista, että taulu viimeisteltiin vasta Helsingissä. Taulun nimeä, ''Hyökkäys'', ehdotti Iston ystävän Benjamin Ajon vaimo Emmi.<ref>Rönkkö, 1990, s.44-46</ref> ''Hyökkäys'' levisi painokuvina kaikkialle Suomeen. Kuvia teetettiin Iston toimesta sekä Suomessa että Saksassa tuhansia kappaleita.<ref>Rönkkö, 1990, s.112-115</ref>
Isto matkusti 1899 takaisin Berliiniin ja vietti siellä vielä pari vuotta. Kesällä 1901 hän palasi Suomeen ja Alatorniolle. Alatorniolla hän asui kirkkoherra [[Johannes Granö]]n vieraana Parasniemen pappilassa.<ref>Rönkkö, 1990, s.157-159</ref> Kotimaassaan Isto ryhtyi maalaamaan lähinnä [[Tornio]]n, [[Kemi]]n ja Oulun kaupunkien silmäätekevien muotokuvia. Hän maalasi muotokuvia muun muassa kirkkoherra Granöstä, [[Oulun lyseo]]n rehtorista [[Mauno Rosendal]]ista ja kokkolalaisesta tehtailijasta [[Tuomas Pohjanpalo|Tuomas Friisistä]].<ref>Rönkkö, 1990, s.214-227</ref>
Rivi 21 ⟶ 23:
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
|