Ero sivun ”Äänikerta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p kh
Rivi 26:
Urkujen sormiokoskettimiston laajuus on tyypillisesti hieman vajaa viisi oktaavia (C-g3), ja jalkiokoskettimiston 2,5 oktaavia. Toisaalta urkujen ääniala voi olla jopa kymmenen oktaavia. Tämä on mahdollista siksi, että eri äänikerroilla on erilaisia äänialoja. Ns. normaalikorkeutena pidetään äänikertaa, jossa keski-C sijoittuu koskettimelle c'. Tällaisen äänikerran pisin pilli on pituudeltaan n. 240 senttimetriä eli kahdeksan jalkaa, jos kyseessä on avonainen huulipilli. Äänikerran sointikorkeus ilmaistaankin jalkoina siten, että 4-jalkainen äänikerta soi oktaavia korkeammalta kuin edellä kuvattu 8-jalkainen äänikerta. Vastaavasti 16 jalan korkeus merkitsee, että äänikerta soi oktaavia matalammalta. Uruissa voi esiintyvien äänikertojen korkeus voi vaihdella välillä 32'-1', joskin 32-jalkaisia äänikertoja on vain suurten urkujen jalkiopillistössä.
 
Kaikki äänikerrat eivät soi oktaavissa, vaan soivat jotakin perussävelen [[yläsävel|osasäveltä]] kuten [[kvintti]]ä tai [[terssi]]ä. Näiden niinsanottujenniin sanottujen alikvoottiäänikertojen sointikorkeus ilmoitetaan [[murtoluku]]ina siten, että kvintit ovat kolmasosia ja terssit viidesosia.
 
==Äänikertanimistö==
Äänikerralla on rekisteritapissa nimi ja sointikorkeus jalkoina. Nimistä on monia muunnoksia, mutta se on usein saksalaisperäinen ja se voi kuvata äänikerran pillenpillien rakennetta tai soitinta, jota äänikerta pyrkii soinnillaan jäljittelemään. Seuraavassa on lueteltu yleisimpiä äänikertoja ja niiden tyypillisiä korkeuksia. Äänikerrat on jaoteltu pillityypin mukaan.
 
'''Huuliäänikertoja'''