Ero sivun ”Äänikerta” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p kh |
||
Rivi 26:
Urkujen sormiokoskettimiston laajuus on tyypillisesti hieman vajaa viisi oktaavia (C-g3), ja jalkiokoskettimiston 2,5 oktaavia. Toisaalta urkujen ääniala voi olla jopa kymmenen oktaavia. Tämä on mahdollista siksi, että eri äänikerroilla on erilaisia äänialoja. Ns. normaalikorkeutena pidetään äänikertaa, jossa keski-C sijoittuu koskettimelle c'. Tällaisen äänikerran pisin pilli on pituudeltaan n. 240 senttimetriä eli kahdeksan jalkaa, jos kyseessä on avonainen huulipilli. Äänikerran sointikorkeus ilmaistaankin jalkoina siten, että 4-jalkainen äänikerta soi oktaavia korkeammalta kuin edellä kuvattu 8-jalkainen äänikerta. Vastaavasti 16 jalan korkeus merkitsee, että äänikerta soi oktaavia matalammalta. Uruissa voi esiintyvien äänikertojen korkeus voi vaihdella välillä 32'-1', joskin 32-jalkaisia äänikertoja on vain suurten urkujen jalkiopillistössä.
Kaikki äänikerrat eivät soi oktaavissa, vaan soivat jotakin perussävelen [[yläsävel|osasäveltä]] kuten [[kvintti]]ä tai [[terssi]]ä. Näiden
==Äänikertanimistö==
Äänikerralla on rekisteritapissa nimi ja sointikorkeus jalkoina. Nimistä on monia muunnoksia, mutta se on usein saksalaisperäinen ja se voi kuvata äänikerran
'''Huuliäänikertoja'''
|