Ero sivun ”Heimoaate” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w
W
Rivi 1:
'''Heimoaate''' tarkoittaa useimmiten [[[[Suomalais-ugrilaiset kansat|suomalais-ugrilaisten kansojen]] yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta[[aate]]tta. Heimoaate alkoi muotoutua 1800-luvulla [[nationalismi|kansallisuusaatteen]]n seurauksena. Voimakkainta yhteenkuuluvuuden tunnetta suomalaiset ovat yleensä kokeneet [[itämerensuomalaiset|itämerensuomalaisia]] lähisukukansojaan kohtaan. Ajoittain heimoaatteen piiriin on kuitenkin luettu suomalaisten etäisemmätkin kielisukulaiset aina [[Siperia]]a myöten.
 
Heimoaatteella on aiemmin ollut näkyviä [[Politiikka|poliittisia]] ja kulttuurillisia[[kulttuuri]]sia ulottuvuuksia. [[Suomen taiteen kultakausi]] pohjautui vahvasti [[karelianismi]]in. Suomen itsenäisyyden alkuaikoina heimoaate vaikutti [[heimosodatHeimosodat|heimosotiin]] ja [[Suur-Suomi-aate|Suur-Suomi-aatteeseen]]. Eräänlaiseksi heimoaatteen ilmentymäksi on nähty sekin, että [[jatkosotaJatkosota|jatkosodan]] aikana muu kuin suomensukuinen väestö [[Internointi|internoitiin]] Suomen miehittämässä [[Itä-Karjala]]ssa leireille.
 
Nykyisin heimoaate pyrkii pääasiassa edistämään suomalaissukuisten kansojen selviytymistä ja elvytystyötä ilman valtiollisten rajojen muutoksia. Tällaista toimintaa harrastaa muun muassa [[Juminkeko-säätiö]]. Myös tunnetumpi ja arvostettu [[M.A. Castrénin seura]] ja monet muut suomalais-ugrilaiset seurat tukevat suomalais-ugrilaisten kansojen kielten säilymistä, kulttuurin kehittymistä ja historian tutkimista.