Ero sivun ”Gabriel von Bonsdorff (jääkäri)” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
[[Kuva:gabriel bonsdorff.jpg|150px|thumb|Gabriel von Bonsdorff.]]
 
'''Gabriel von Bonsdorff''' ([[16. tammikuuta]] [[1893]] [[Helsinki]] – [[12. elokuuta]] [[1972]]) oli suomalainen jääkärieversti, metsänhoitaja, [[vapaaherra]] ja von Bonsdorff aatelisuvun vapaaherrallisen haaran päämies.<ref>''Finlands ridderskaps och adels kalender'' 1956, sivu 66</ref> Hänen vanhempansa olivat professori, lääkintäkenraalimajuri ja vapaaherra [[Hjalmar Gabriel von Bonsdorff]] ja Julia Maria Sofia Hirn. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1928 Marianne Ida Augusta Wärnhjelm.<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975</ref>
 
==Opiskelut==
Hän kirjoitti ylioppilaaksi [[Helsingin ruotsalainen normaalilyseo|Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta]] vuonna 1912 ja liittyi [[Nylands Nation|Uusmaalaiseen osakuntaan]]. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopistossa filosofisen tiedekunnan maanviljelystaloudellisella osastolla vuosina 1913 – 1914 ja 1923 – 1925. Metsänhoitaja tutkinnon hän suoritti vuonna 1925.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
[[Kuva:Pataljoonan paallystoa.jpg|thumb|400px|Jääkäripataljoonan päällystöä Libaussa syksyllä 1917. ''Alin rivi'': Oberzugf. [[Hugo Österman]], zugf. [[Eric Schauman]], oberzugf. '''Gabriel von Bonsdorff''', zugf. [[Paul Ljungberg]], oberzugf. [[Karl Mandelin]], zugf. [[Einar Johansson]]. ''Keskimmäinen rivi'': luutnantti Franzen, luutnantti Huyssen, luutnantti Rüets, kapteeni [[Ulrich von Coler]], kapteeni [[Eduard Ausfeld]], tohtori [[Valter Sivén]], yliluutnantti Stahel, Luutnantti Mellis, luutnantti Könnecke, tohtori [[Yrjö Salminen]]. ''Ylin rivi'': oberzugf. [[Lauri Malmberg]], oberzugf. [[Maximilian Savonius]], oberzugf. [[Erik Heinrichs]], oberzugf. [[Harald Öhquist]], talouspäällikkö Arp, hauptzugf. [[Torsten Jernström]], zugf. [[Torsten Lesch]], oberzugf. [[Karl Oesch]], zugf. [[Knut Solin]], tohtori Häberle, zugf. [[Lars Homén]], zugf. [[Gustaf Taucher]].]]
 
==Jääkärikausi==
Hän liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla [[Lockstedter Lager]]in harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 55 muun miehen kanssa 25. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 2. komppaniaan. Myöhemmin 10. syyskuuta 1915 hänet sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin [[Jääkäripataljoona 27]]:n 1. konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla Misse-joella [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]].<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Suomen sisällissota==
:''Katso myös: [[Suomen sisällissota]]''
Hän saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana majuriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan ensin komentajaksi [[4. jääkäripataljoona]]an ja 23. maaliskuuta alkaen komentajaksi [[2. jääkärirykmentti]]in. Hän otti osaa taisteluihin sisällissodassa rykmentin komentajana Kalevankankaalla, Tampereella ja Karjalankannaksella eversti Ausfeldin ryhmässä vasenta siipeä mihin kuuluivat 6. jääkäripataljoona, 13. jääkäripataljoona ja osia15. jääkäripataljoonasta. Hänen joukkonsa etenivät ja valtasivat Kuokkalan ja jatkoivat edelleen Terijoelle ja Rajajoelle.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Sisällissodan jälkeen==
Sisällissodan jälkeen hän toimi edelleen 2. jääkärirykmentin komentajana mutta 2. syyskuuta 1918 hänet komennettiin komentajaksi Sortavalan rajavartioryhmään. Keski-Suomen rykmentin komentajaksi hänet nimitettiin 15. maaliskuuta 1919 ja tässä tehtävässä hän oli Armeijasta eroonsa saakka, joka tapahtui 21. maaliskuuta 1922. Hän siirtyi Kymi Oy:n palvelukseen ja oli samalla Kymintehtaan suojeluskunnan paikallispäällikkönä vuodet 1922 – 1923. Yksityismetsänhoitajana Turun seudulla hän toimi vuodet 1925 – 1931 ja Suojärvellä Aunuksen puuliike oy:n metsänhoitajana vuodet 1932 – 1934. Lauttakalusto oy:n toimitusjohtajana hän toimi vuodet 1934 – 1939. Salmin uittoyhdistyksen apulaisuittopäällikkönä hän toimi vuodet 1934 – 1937.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
==Talvi- ja Jatkosota==
Talvisotaan hän osallistui Sortavalan suojeluskunnan piiripäällikkönä ja välirauhan aikana 3. raja-alakomitean puheenjohtajana. Jatkosotaan hän osallistui Vaasan sotilasläänin komentajana, josta hänet komennettiin vuonna 1941 Päämajan Linnoitusosaston metsätoimiston päälliköksi. Laatokan karjalan uittopäällikkönä hän toimi vuodet 1942 – 1944.<ref name="SJE1975"/>
==Sotien jälkeinen aika==
Hän toimi edelleen uittopäällikkönä vuodet 1944 – 1945, jonka jälkeen hän siirtyi uittopäälliköksi Savon uittoyhdistykseen, josta tehtävästä hän siirtyi eläkkeelle vuonna 1959. Hänet on haudattu Kauniaisiin.<ref name="SJE1975"/>
 
==Ylennykset ja kunniamerkit==
*[[Kuva:Nauha_talvisodan_muistomitali.png|35px]] Talvisodan muistomitali
*[[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.gif|18px]] Jääkärimerkki
*[[Kuva:Nauha_Preussin_rautaristi2lk.png|35px]] [[Rautaristi|Preussin Rautaristi 2.lk.]] <ref>Jernström 1933: 149.</ref>
*[[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi
|}
 
==Lähteet==
* Jernström E: ''Jääkärit maailmansodassa''. Sotateos oy: Helsinki 1933.
* Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
* Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
 
===Viitteet===
{{viitteet}}
 
62 262

muokkausta