Ero sivun ”Karl Henrikson” versioiden välillä

'''Karl Waldemar Henrikson''' ([[20. heinäkuuta]] [[1891]] [[Vaasa]] – [[11. helmikuuta]] [[1963]]) oli suomalainen jääkärikapteeni. Hänen vanhempansa olivat merikapteeni Walfrid Henrikson ja Sofia Wilhelmina Åhlberg. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Anna Wilhelmina Cajanderin kanssa, josta hän erosi vuonna 1936 ja avioitui uudelleen vuonna 1938 Hjördis Backmanin kanssa.<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975</ref>

Henrikson kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta vuonna 1911 ja liittyi Vaasalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa vuosina 1911 - 1915 ja suoritti alkututkinnot oikeustutkintoa varten.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Henrikson liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava [[Lockstedtin harjoitusjoukko|Pfadfinder-kurssi]], joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla [[Lockstedter Lager]]in harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 23. maaliskuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin [[Jääkäripataljoona 27]]:n 1. komppaniaan, josta hänet siirrettiin lokakuuta syyskuuta 1915 alkaen pataljoonan 1. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Misse-joki|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]].<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Henrikson saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana luutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan aluksi joukkueenjohtajaksi [[8. jääkäripataljoona]]n 1. komppaniaan, josta hänet siirrettiin komppanianpäälliköksi 28. maaliskuuta 1918 päälliköksi [[11. jääkäripataljoona]]n 4. komppaniaan, mikä komppania siirrettiin 8. huhtikuuta 1918 alkaen 6. Jääkärirykmentin [[18. jääkäripataljoona]]n 3. komppaniaksi. Hän osallistui komppanianpäällikkönä osaa sisällissodan taisteluihin Ilveksessä, Hotakassa ja Muolaalla sekä Galitsinassa.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Henrikson palveli sisällissodan jälkeen 6. jääkärirykmentissä komppanianpäällikkönä. Rykmentistä muodostettiin myöhemmin Jääkäripataljoona n:o 6, jonka nimi muutettiin myöhemmin Jääkäripataljoona n:o 3:ksi. Armeijasta hän erosi 19. heinäkuuta 1918 ja siirtyi ensin pankkiiriliike C. W. Henriksson & c:on (myöh. Suomen kauppa ja emissioni oy) palvelukseen, josta hän siirtyi 18. elokuuta 1922 Helsingin rahatoimikamarissa asiamiehen apulaiseksi ja 15. lokakuuta 1923 alkaen , sen Ab Karl Fazer oy:n kirjeenvaihtajaksi ja huoltokonttorin päälliköksi kunnes viimein hän siirtyi Elit oy:n osakkaaksi ja johtajaksi 7. maaliskuuta 1935. Henrikson osallistui Utissa vuonna 1938 järjestettyyn kertausharjoitukseen komppanianpäällikkönä.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Henrikson osallistui talvisotaan pataljoonan komentajana 3. Divisioonassa. Jatkosotaan hän taasen osallistui ensin huoltoupseerikursseilla Huoltokomppaniassa, josta hänet siirrettiin myöhemmin Savonlinnan suojeluskuntapiiriin ja viimein kotiutettiin vuonna 1942, jolloin hän siirtyi Rima Oy:n palvelukseen toimitusjohtajaksi Helsinkiin, mitä tointa hän hoiti vuoteen 1951 saakka.<ref name="SJE1975"/>