Ero sivun ”Desmosomi” versioiden välillä

[[Kuva:Desmosomi1.jpg|thumb|left|300px|Desmosomin rakenne. Paksuuntuma sinisellä, sytokeratiinisäikeet vihreällä ja adheesioproteiineja sisältävät säikeet violetilla]]Desmosomin kohdalla on valkuaisaineiden muodostama levymäinen kasautuma, joka aiheuttaa paksuuntuman solukalvoon.<ref name="sand1">Haug, Sand, Sjaastad, Toverud. Suom. Sillman. Ihmisen fysiologia. 1995. Porvoo. WSOY</ref> Paksuuntuman kohdalla vierekkäiset solukalvot ovat yhdensuuntaiset ja niiden välillä on 25–30 nm leveä tila.<ref>Haug, Sand, Sjaastad, Toverud. Suom. Sillman. Ihmisen fysiologia. 1995. Porvoo. WSOY<name="sand1"/ref> Soluvälitilassa paksunnokset liittyvät toisiinsa ohuiden säikeiden avulla. Säikeet sisältävät adheesioproteiineja, esimerkiksi kadheriinia.<ref name="Solunetti">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Desmosomi (macula adherens)| Osoite = http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/desmosomi/2/ | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Solunetti| Viitattu =28.11.2007 | Kieli = }}</ref> Soluliman puolella paksunnokseen kiinnittyy sytokeratiinisäikeitä l. tonofilamentteja, jotka kulkevat solun läpi kiinnittäen solun eri puolilla olevat desmosomit toisiinsa.<ref name="SoluMol6"/> Sytokeratiinisäikeiden verkosto kiinnittää paksunnokset myös solun tukirankaan antaen sille mekaanista kestävyyttä.<ref name="SoluMol6"/>