Ero sivun ”Temppeli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ei liity asiaan |
Kreikan ja Rooman temppelit |
||
Rivi 8:
Uskonnot voivat antaa rakennuksilleen omia nimityksiä, esimerkkinä [[kristinusko]]n kirkko ja [[islam]]in [[moskeija]].
Varsinkin [[antiikki|antiikin]] ajan temppelit ovat vaikuttaneet myöhempien aikojen [[länsi]]maiseen [[arkkitehtuuri]]in.Sana pyhäkkö tulee sanasta [[pyhä]].
== Kreikkalais-roomalaiset temppelit ==
[[Antiikin Kreikka|Antiikin Kreikan]] ja [[Rooman valtakunta|Rooman]] temppelit olivat [[Jumala|jumalien]] tyyssijoja, jonne pääsy oli pääsääntöisesti vain [[Auguuri|auguureilla]] ja [[Pappi|papeilla]]. Uskonnolliset toimitukset suoritettiin ulkoilmassa ja pakanallisen seurakunnan jäsenet seurasivat menoja pihamaalla. [[Alttari]] oli sijoitettu ulos itä-länsisuunnassa temppeliin nähden. Kreikkalainen temppeli oli yksinkertainen [[suorakaide]], jonka sisällä oli karu [[naos]] tai [[cella]]. Pienet pyhäköt olivat yleensä ''antatemppeleitä'', joissa kaksi tai neljä [[pylväs]]tä oli sijoitettu sivuseinien jatkeiden väliin ('in antis'). Monet "aarrekammiot" ja [[Delfoi]]n tai [[Olympia]]n pyhätöt olivat tätä tyyppiä. Joissakin pieneissä temppeleissä oli päädyn edessä neljä pylvästä (''prostyyli tetrastyyli''), ja takana valeportiikki ilman sisäänkäyntiä, kuten [[Ateena]]n [[Nike]]n temppelissä (''amfiprostyyli'').
Kuudennelta vuosisadalta eteenpäin suuremmat temppelit rakennettiin ''peripteraalisiksi'', jolloin niiden cellaa ympäröi kauttaaltaan pylväskäytävä, [[peristyyli]]. Joissakin suurissa temppeleissä oli kaksikin pylväsriviä (''dipteraalitemppeli''). Joskus sisin pylväsrivi jätettiin pois (''pseudodipteraalinen'' temppeli). Erikoisimmat temppelit olivat muodoltaan epäsäännöllisiä, kuten Ateenan [[Erekhtheion]].
Temppelin sisäosan cella jakautui pylväillä kahteen ([[Paestum]]in niin sanottu basilika) tai kolmeen laivaan (Paestumin [[Poseidon]]in temppeli). [[Parthenon]]issa oli cellan lisäksi toinen huone, jonne sisäänkäynti kävi takaa. Monissa suurissa temppleissä oli cellan lisäksi ''adyton''. Joissakin temppeleissä osa cellan katosta oli avoin, kuten [[Didim|Didyman]] [[Apollon]]in temppelissä. Temppelin jumalankuva seisoi cellan peräosassa vastapäätä sisäänkäyntiä.
Kreikkalaista temppeliä ympäröi pyhitetty alue, ''temenos'' tai ''peribolos'', jonne kulku kävi usein pylväiden koristaman portin, [[propylaia]]n, kautta. [[Uhraaminen|Uhrilahjat]] jätettiin temenokselle, jossa alttari sijaitsi. Temenoksen sivuja saattoi reunustaa pylväshalli, [[stoa]].
Roomalaiset temppelit muistuttivat monessa suhteessa kreikkalaisia, mutta varsinkin keisariajalla vallitseva tyyli oli mahtipontinen [[Korinttilainen pylväsjärjestelmä|korinttilainen]], kun taas Kreikassa suosittiin jykevää [[Doorilainen pylväsjärjestelmä|doorilaista]] ja hienostunutta [[Joonialainen pylväsjärjestelmä|joonialaista]] tyyliä. Roomalainen temppeli sijaitsi ympäristöä korkeammalla [[podium]]illa, jonne noustiin jyrkkiä portaita pitkin.
[[Etruskit|Etruskeilta]] perityn tradition mukaisesti roomalainen temppeli oli usein, varsinkin [[Rooman tasavalta|tasavallan]] aikana, tarkoitettu tarkasteltavaksi vain edestä. Julkisivua koristi [[portiikki]] ja massiivinen [[päätykolmio]] [[Friisi|friiseineen]], mutta rakennuksen sivuilla valepylväät oli muurattu kiinni cellan seinään. Tällaista temppelityyppiä kutsutaan ''pseudoperipteraaliseksi''. Roomalaisten kehittynyt [[Holvi|holvaustekniikka]] mahdollisti suurten katettujen tilojen rakentamisen, jolloin sisätilan merkitys korostui, mikä näkyy parhaiten [[Pantheon (Rooma)|Pantheonin]] temppelissä. Useimmat roomalaiset temppelit olivat kuitenkin kansalaislta suljettuja jumalankuvan tai sodissa saavutettujen voitonmerkkien tai arvokkaan sotasaaliin säilytyspaikkoja, kuten kreikkalaiset esikuvansa. Monet temppeleistä pystytettiinkin [[sotapäällikkö]]jen ja [[Rooman keisari|keisareiden]] sotaretkien juhlistamiseksi
== Eri uskontojen temppeleitä ==
| |||