Ero sivun ”Hetulavalaat” versioiden välillä

Hetulavalaat ovat harvinaistuneet monin paikoin rajusti valaan pyynnin takia, ja ne ovat olleet pyytäjien yleisinsaalistuskohdeyleisin saalistuskohde. Niitä pyydettiin ennen kaupallisen valaanpyynnin kieltoa valaiden traanin, lihan ja hetuloiden vuoksi. Hetuloita on aiemmin käytetty muun muassa korseteissa, sateenvarjoissa ja vaunujen jousina. Kannat ovat alkaneet elpyä pyyntikiellon ansiosta<ref name="Zoo"/>. Uudeksi uhaksi on tullut liiallinen kalastus ja merten saastuminen.

Hetulavalaat lisääntyvät varsin hitaasti ja tulevat sukukypsiksi lajista riippuen 4-11 -vuotiaina, mutta kaikista lajeista ei ole vielä tietoa. Sukukypsyys on päätelty usein vain pituudesta. Lisääntymiskausi on sidoksissa paljolti valaiden vaelluksiin. Monet lajit tulevat synnyttämään ja parittelemaan lämpimiin vesiin, jonne koiraat tulevat naaraiden perässä. Naarailla saattaa olla vain yksi kiimakausi vuodessa, mahdollisesti kaksi.

Hetulavalasnaaraat synnyttävät tavallisesti 2-4 vuoden välein. Naaraiden kanto-aika on noin 10-14 kuukautta riippuen lajista. Naaraat tarvitsevat hyvin paljon ruokaa kehittyvälle sikiölleen. Naaraiden energiankulutus voi lisääntyä jopa yli puolella ensimmäisen puolen vuoden aikana. Tarvitsemansa ravinnon ne saavat palatessaan kesän ruokailualueille. Poikaset syntyvät yleensä talvella ja keväällä, kun valaat ovat siirtyneet pois ruokailualueiltaan lämpimämpiin vesiin. Lämpimissä vesissä energian tarve on pienempi ja poikasella on aikaa kerätä suojaava rasvakerros ennen paluuta lähemmäs napa-alueita. Synnytys tapahtuu usein suojaisilla rannikkoalueilla. Poikasia syntyy lähes aina yksi, ja kaksoset ovat erittäin harvinaisia. Poikasen pituus noin neljännes emon pituudesta, mutta vain noin 3-4 prosenttia sen painosta. Niillä on jo syntyessään pienet hetulat. Poikasen paino kasvaa nopeasti 4-11 kuukautta kestävän imetyksen aikana. Maidon rasvapitoisuus on 40-50 prosenttia. Imetysajan aikana poikanen ja emo pysyvät tiiviisti yhdessä. Poikanen myös ui aluksi emon vanavedessä. Petojen, kuten [[Miekkavalas|miekkalavaidenmiekkavalaiden]] uhatessa emo puolustaa poikastaan agressiivisestiaggressiivisesti. Naaras todennäköisesti opettaa poikaselleen monimutkaisia lajille ominaisia tapoja naaraan ja poikasen yhdessäolon aikana<ref name="SW4">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Baleen Whales Birth and Care of Young | Osoite=http://www.seaworld.org/infobooks/Baleen/birthbw.html | Ajankohta=2002 | Julkaisija=Sea world/Busch Gardens Animal Information Database