Ero sivun ”Evenkin kieli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
molemmat ovatkin nyt piirejä |
linkin korjaus |
||
Rivi 38:
Evenki kuuluu pohjoistunguusilaisten kielten siperialaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat [[evenin kieli|eveni]], [[negidaalin kieli|negidaali]] ja Kiinassa puhuttu [[orotšonin kieli|orotšoni]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 644 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Kieli jakautuu pohjoiseen, eteläiseen ja itäiseen murreryhmään, jotka käsittävät yli 50 paikallismurretta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 448 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
1920–1930-lukujen vaihteessa luotiin [[latinalainen kirjaimisto|latinalaiseen kirjaimistoon]] ja Irkutskin alueella puhuttuun etelämurteeseen perustunut evenkin kirjakieli. Vuosina 1936–1937 otettiin käyttöön [[kyrillinen kirjaimisto]], ja vuonna 1952 tehtiin päätös kirjakielen siirtämisestä Evenkiassa puhuttavalle Poligusin murteelle, joka myös kuuluu etelämurteisiin. Murre-erojen takia kirjakielinä on käytetty myös Jakutiassa ja Amurin alueella puhuttuja itämurteita. Evenkiksi on julkaistu koulujen oppikirjoja, kansanperinnekokoelmia, jonkin verran alkuperäistä kaunokirjallisuutta sekä aikaisemmin myös käännöskirjallisuutta. Evenkian, Burjatian, Irkutskin ja Amurin alueen paikallislehdissä julkaistaan evenkinkielistä aineistoa. Kieltä opetetaan aineena Evenkian, Jakutian, Burjatian, Krasnojarskin ja Habarovskin aluepiirien, Tšitan ja Amurin alueen kouluissa. Opettajia koulutetaan Jakutian ja [[Nikolajevsk-na-Amure]]n opettajaopistoissa sekä [[
Nykyään evenki on vakavasti uhanalainen kieli. Yhteisön ja perheen elävänä kommunikaatiovälineenä sitä käytetään enää eräissä syrjäisissä asutuskeskuksissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 666 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
| |||