Ero sivun ”I. K. Inha” versioiden välillä

1 116 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
Pari korjausta vuosilukuihin, täydennyksiä kuvakokonaisuuksiin, poistin kustantajan myynnin edistämäksi keksimän tarinan Helsinki-negatiivien löytymisestä.
(Pari korjausta vuosilukuihin, täydennyksiä kuvakokonaisuuksiin, poistin kustantajan myynnin edistämäksi keksimän tarinan Helsinki-negatiivien löytymisestä.)
 
== Virroilta Helsinkiin ==
Inha syntyi Virtain Jäähdyspohjassa 1865. Inhan lapsuusvuosien jälkeen hänen perheensä muutti [[Ikaalinen|Ikaalisiin]], ja sieltä vuonna 18871877 Inhan tie vei opiskelemaan [[Hämeenlinna]]an. Hämeenlinnan kuuluisassa lyseossa Inha menestyksellisesti opiskeli paitsi normaalit kouluaineet, myös yksityisesti ylimääräisiä kieliä ja toimittajantyötä, mihin häntä kannusti etenkin ihailtu opettaja [[Arvid Genetz]]. Inha sai ylioppilastodistuksen vuonna 1884. Vuodesta [[1885]] hänen kotipaikkansa oli [[Helsinki]], mutta hän asui välillä myös [[Karjalohja]]lla ja [[Lohja|Lohjan Jalassaaressa]]. Koko elinikänsä Inha oli innokas uuden kokeilija. Hän oli lisäksi ensimmäisiä, jotka välittivät polkupyöriä Englannista Suomeen. Sanaa [[polkupyörä]] väitetään hänen keksimäkseen.
 
== Kansalliset projektit ==
[[Kuva:Inha_runonlaulajat.jpg|thumb|250px|Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894.]]
Vuosina 1889–1890 Inha kuvasi maisemia SaksanSaksassa, [[Grönenbach]]issaItävallassa ja Italiassa. [[Suomen taiteen kultakausi|Suomen taiteen kultakauden]] muiden mestarien tavoin myös Inha toi kansainvälisiä vaikutteita [[Suomen taide|Suomen taiteeseen]], mutta omimman ilmaisun juuret olivat salomaiden ja rajaseutujen maisemissa. Kiertävän legendan mukaan Inha kävi kaikissa Suomen pitäjissä.
 
1892 Inha kuvasi Pohjois-Suomen maisemia Atelier Apollon omistaneen [[Karl Emil Ståhlberg|K. E. Ståhlbergin]] toimeksiannosta. Kuvia esitettiin näyttelyssä ja niitä vedostettiin myyntiä varten. Vuonna 1893 Inha kuvasi Itä-Suomen maisemia. Näistäkin kuvista muodostettiin näyttely ja vedostettiin myyntikopioita.
1895 Inha kiersi lähes koko vuoden Suomea polkupyörällä kuvaten maisemia ''Finland I Bilder, Suomi kuvissa'' -teosta varten.
 
1898 Inha kuvasi Atelier Apollon maisemasarjaan lisää kuvia Turun ja Helsingin saaristoista sekä Lounais-Suomesta.
1900 Inha kuvasi Maataloushallitukselle suomalaista maanviljelystyötä. Kuvat olivat esillä [[Pariisi]]n maailmannäyttelyssä 1900.
 
1899 Inha kuvasi Maataloushallitukselle suomalaista maanviljelystyötä. Kuvat olivat esillä [[Pariisi]]n maailmannäyttelyssä 1900. Samana vuonna hän kuvasi myös Otavalle suomalaista tervakulttuuria Oulujoella. Tarkoituksena oli julkaista Teuvo Pakkalan kanssa yhteiskirja. Pakkalalta jäi teksti kuitenkin kirjoittamatta ja kirja jäi julkaisematta.
I. K. Inha oli 1890-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella suomalaisen valokuvauksen merkittävin maisema- ja miljöökuvaaja sekä dokumentaristi. Alalla oli kovaa kilpailua. Maisemia kiersivät kuvaamassa [[Karl Granit]], [[Daniel Nyblin]], [[Vivi Richter]] ja moni muu. Kilpailuasetelma saattoi lisätä työintoa. Inha nousi suomalaisen kansallisen maisemakuvaston merkittävimmäksi yksittäiseksi vaikuttajaksi. Vaikka hän jo elinaikanaan sai tunnustusta [[valokuvataide|valokuvataiteestaan]], niin etenkin 1900-luvun alussa ja puolivälissä hänen kuviaan julkaistiin runsaasti anonyymisti, tekijää mainitsematta. Suuri osa hänen kuvaamistaan negatiiveista on kadonnut, mutta eri arkistoihin on levinnyt runsaasti hänen töitään vedoksina.
 
1900 luvun alussa Inha jatkoi Maataloushallituksen tilauksen hengessä kuvaamista silloisen [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunnan]] alueella Kansanvalistusseuran laskuun. Samoihin aikoihin Väinö Voionmaa laati Tampereen historiaa, johon tilattiin kaupunkimaisemien kuvitusta Inhalta.
Inhan lasinegatiiveja löytyi 2006 inventaarion yhteydessä [[WSOY|WSOY:n]] kuva-arkistosta, ja niistä koottiin teos ''Helsinki – valon kaupunki. I. K. Inhan valokuvia 1900-luvun alun Helsingistä''. Negatiivit olivat tilaustyö, WSOY oli tilannut Helsinki-kuvia opaskirjaa varten. Kirjaan käytettiin kuitenkin vain 60 kuvaa, ja 130 jäi käyttämättä arkistoon. Negatiivit on nyt lahjoitettu [[Suomen valokuvataiteen museo]]on.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Anu Uimonen | Otsikko =Valo hyväilee menneen ajan Helsinkiä | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =9.4.2009 | Sivut =C1| www =http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/I+K+Inhan+kuvat+esittelev%C3%A4t+verev%C3%A4n+Helsingin+sadan+vuoden+takaa/1135245054057?ref=rss |Viitattu =10.4.2009}}</ref>
 
Inhan lasinegatiiveja löytyi1908 2006Inha inventaarionkuvasi yhteydessäHelsinkiä [[WSOY|WSOY:nlle]] kuvaSavolais-arkistostaKarjalaisen osakunnan toimittamaa Helsinki-opasta varten.Kirjaan käytettiin kuitenkin vain 60 kuvaa, ja 130 jäi käyttämättä arkistoon. Vuonna 2009 niistä koottiin teos ''Helsinki – valon kaupunki. I. K. Inhan valokuvia 1900-luvun alun Helsingistä''. Negatiivit olivat tilaustyö, WSOY oli tilannut Helsinki-kuvia opaskirjaa varten. Kirjaan käytettiin kuitenkin vain 60 kuvaa, ja 130 jäi käyttämättä arkistoon. Negatiivit on nyt lahjoitettu [[Suomen valokuvataiteen museo]]on.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Anu Uimonen | Otsikko =Valo hyväilee menneen ajan Helsinkiä | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =9.4.2009 | Sivut =C1| www =http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/I+K+Inhan+kuvat+esittelev%C3%A4t+verev%C3%A4n+Helsingin+sadan+vuoden+takaa/1135245054057?ref=rss |Viitattu =10.4.2009}}</ref>
 
1913-14 Inhan pitkäaikainen kustantaja WSOY tilasi uusia maisemakuvia käsittelevän sarjan. Maisemakuvien takia Inha ei enää lähtenyt kiertämään Suomea laajalti, vaan asettui kahdeksi kesäksi Padasjoelle ja talviksi Lohjan ja Virtain maisemiin. Tilaus tehtiin ilman varsinaista käyttötarkoitusta, motiivina lähinnä hyvän työntekijän pitäminen leivässä. Käytetylle rahalle löytyi varmasti vastinetta myöhemmin, sillä sarjan kuvat löysivät tiensä useisiin sotien välisenä aikana julkaistuihin kuvateoksiin.
 
I. K. Inha oli 1890-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella suomalaisen valokuvauksen merkittävin maisema- ja miljöökuvaaja sekä dokumentaristi. Alalla oli kovaa kilpailua. Maisemia kiersivät kuvaamassa [[Karl Granit]], [[Daniel Nyblin]], [[Vivi Richter]] ja moni muu. Kilpailuasetelma saattoi lisätä työintoa. Inha nousi suomalaisen kansallisen maisemakuvaston merkittävimmäksi yksittäiseksi vaikuttajaksi. Vaikka hän jo elinaikanaan sai tunnustusta [[valokuvataide|valokuvataiteestaan]], niin etenkin 1900-luvun alussa ja puolivälissä hänen kuviaan julkaistiin runsaasti anonyymisti, tekijää mainitsematta. Suuri osa hänen kuvaamistaan negatiiveista on kadonnut, mutta eri arkistoihin on levinnyt runsaasti hänen töitään vedoksina.
 
== Toimittaja, kirjailija ja kääntäjä ==
1

muokkaus