Ero sivun ”Mynäjoki” versioiden välillä

 

'''Mynäjoki''' on [[Mynämäki|Mynämäen]] ja [[Pöytyä]]n kuntien alueella kulkeva [[joki]], joka kulkee Mynämäen keskustan ja Mietoisten laajojen peltoaukeiden halki [[Mietoistenlahti|Mietoistenlahteen]]. Se saa alkunsa [[Kurjenrahkan kansallispuisto]]n laidalla sijaitsevasta [[Mynäjärvi|Mynäjärvestä]]. Joen toinen päähaara alkaa Raasinoja ja Raasinjoki –nimisenä Yläneeltä Raasin suoalueilta.<ref name="päätös">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=30325&lan=sv | Nimeke =Mietoisten jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätös | Tekijä =Lounais-Suomen Ympäristökeskus | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =27.1.2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =9.11.2007 | Kieli = }}</ref><ref name="esite">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=76474&lan=fi | Nimeke =Vakka-Suomen joet | Tekijä =Lounais-Suomen ympäristökeskus | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Vesien tila - esitesarja | Ajankohta =2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =16.11.2007 | Kieli = }}</ref> Mynäjokeen tuovat vettä myös monet muut alueen soilta alkavat pienet joet ja [[puro]]t, joten joen vesi on ruskeaa ja humuspitoista.<ref name="esite"/> Koska valuma-alueen järvisyys on vain 0,3 prosenttia, ovat virtaaman vaihtelut suuria. Niitä ovat lisänneet myös viime vuosikymmenten tehokkaat ojitukset joen alkuosien metsä- ja suoalueilla.<ref name="päätös"/><ref name="esite"/> Lähes kaikkiin Mynäjoen alajuoksun pieniin koskiin on joskus rakennettu saha tai mylly.<ref name="esite"/>

 

== Vesistön tila ==

 

Maatalous on Mynäjoen suurin ravinnekuormittaja, fosforista lähes 70 prosenttia ja typestä yli 60 prosenttia on peräisin maataloudesta. Peltojen osuus valuma-alueesta on suuri etenkin Mynäjoen alajuoksulla. Pistemäistä ravinnekuormitusta jokeen tulee [[Mietoinen|Mietoisten]] jätevedenpuhdistamolta, Yläneen ja Mynämäen jätevedet johdetaan nykyään puolestaan [[Säkylä]]n ja [[Raisio]]n puhdistamoihin. Mynäjoen veden laatu välttävää ja sitä heikentävät valumavesien runsasravinteisuus ja savisuus. Keskimäärin joen fosforikuormitus oli vuosina 2000–2005 arviolta 4 tonnia ja typpikuormitus 88 tonnia vuodessa. Nykyisellään Mynäjoki, [[Laajoki]] ja [[Hirvijoki (Varsinais-Suomi)|Hirvijoki]] kuljettavat mukanaan kymmenen prosenttia saaristomereen tulevasta vuotuisesta typpi- ja fosforikuormasta.<ref name="esite"/>

 

== Lähteet==