Ero sivun ”Ahmet Şefik Mithat pašša” versioiden välillä

kh
(kh)
[[Tiedosto:MithatPaşa.jpg|thumb|200px|Mithat Paššapašša]]
 
'''Ahmet Şefik Mithat Paššapašša''' ([[lokakuu]]ssa [[1822]], [[Istanbul]] – [[8. toukokuuta]] [[1883]], [[Taif]], [[Arabia]]) oli [[turkki]]lainen valtiomies, joka toimi [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] [[suurvisiiri]]n virassa.
 
Mithat syntyi siviilioikeuden tuomarin perheeseen Konstantinopolissa (nyk. Istanbul) 1822. Hänen uudistusmielinen isänsä koulututti hänet virkamiestehtäviin ja 22-vuotiaana hän pääsi Faik Effendin sihteeriksi [[Syyria]]an. Hän palasi Konstantinopoliin kolme vuotta myöhemmin edeten urallaan. Vierailtuaan taloustehtävissä Syyriassa toistamiseen Mithatista tehtiin Osmanien suuren neuvoston sihteeri. Hänen vihollisensa onnistuivat kuitenkin järjestämään hänelle siirron mahdottomalta vaikuttaneeseen tehtävään; [[Rumelia]]ssa puhjenneen kapinan rauhoittamiseen.
 
Hän käytti lujia otteita, jotka olivat menestykseltään vaihtelevia. Hallitus päätti palauttaa hänet tehtäväänsä tehden hänestä ensimmäisen luokan virkamiehen. Vuonna 1857 hän kukisti levottomuudet [[Bulgaria]]ssa yhtä kovin ottein. Kolme vuotta myöhemmin hänestä tehtiin [[visiiri]] ja [[Paššapašša]], ja hänet nimitettiin [[kuvernööri]]ksi [[Niš]]iin, jossa Mithat loi uudistuksia ja paransi oloja niin innokkaasti, että sai sulttaanin vihat niskaansa. Vuonna 1866 hän sai tehtäväkseen järjestää valtiopäivät, joiden jälkeen hänestä tehtiin [[Bagdad]]in kuvernööri. Hän hoiti tehtäviään [[Irak]]issa samalla tarmokkuudella kuin Nisissäkin ja perusti mm. ensimmäisen irakilaisen sanomalehden ''al-Zawra''n. Bagdadin aikana hän tosin koki suurempaa vastustusta. Vuonna 1871 vanhoillinen suurvisiiri [[Mahmut Nedim Paššapašša]] piti Mithatia jo uhkana valtiolle. Mahmut Nedim Paššapašša kutsui hänet haastateltavaksi sulttaanin eteen, mutta Mithat puolustautui niin vakuuttavasti, että sulttaani nimittikin hänet suurvisiiriksi Nedim Paššanpaššan tilalle. Mithatin ensimmäinen kausi suurvisiirinä jäi kuitenkin lyhyeksi, koska hän toimi alkuun liian omavaltaisesti ja itsenäisesti. Hänet siirrettiin väliaikaisesti [[Saloniki]]n kuvernööriksi, jonka jälkeen hän pysyi näennäisesti erossa hallinnollisista tehtävistä vuoteen 1875 saakka.
 
==Vallankaappaus==
[[Tiedosto:MidhatPashaVanityFair.jpg|thumb|200px|''Vanity Fair''-lehden kannessa 30. kesäkuuta 1879 ollut pilakuva Mithat Paššastapaššasta]]
Tämän jälkeen Mithatin ura sekaantui outoihin seikkailuihin. Vaikka hän sympatisoi [[Nuorturkkilaiset|nuorturkkilaista liikettä]], hän halusi rajoittaa heidän innokkuuttaan. Sulttaani [[Abdülaziz I]]:n itsepäisyys muutoshalujen edessä sai salkuttomana ministerinä toimineen Mithatin liittoutumaan suurvisiiri [[Mütercim Mehmed Rüşdi Paššapašša]]n, sotaministerin [[Hussein Avni Paššapašša]]n ja ulkoministeri Reşit Paššanpaššan kanssa vallankumousta varten. 30. toukokuuta 1876 sulttaani suistettiin vallasta ja todennäköisesti surmattiin seuraavan kuun 5. päivä, vaikka virallisten tiedotteiden mukaan oli kyseessä itsemurha.
 
Vallankaappaajat nostivat Abdülazizin seuraajaksi hänen veljenpoikansa [[Murat V]]:n. Uusi sulttaani oli kuitenkin alkoholisoitunut ja hänen mielenterveytensä alkoi järkkyä varsinkin hänen saatua uutiset setänsä kuolemasta. Lisäksi 15. kesäkuuta 1876 Osmaniarmeijan upseeri tunkeutui Mithatin kotiin, jossa pidettiin paraikaa hallituksen kokousta. Seuranneessa [[Çerkes Hasanin välikohtaus|Çerkes Hasanin välikohtauksessa]] upseeri ampui kuoliaaksi ja haavoitti useita virkamiehiä, etunenässä vaikutusvaltaiset ja uudistuksiin maltillisesti suhtautuneet ministerit Hussein Avni Paššanpaššan ja Reşit Paššanpaššan. Suurvisiiri Rüşdi Paššapašša onnistui pakenemaan suljetun oven taakse. Vaikka teon taustalla usein selitetään olleen Çerkes Hasanin henkilökohtaiset murheet, on Mithat Paššanpaššan epäilty olleen mukana välikohtauksen provosoimisessa saadakseen raivattua tieltään konservatiiviset hallituksen jäsenet.
 
Sulttaani Muratin mielenterveysongelmat syvenivät ja hänen tilalleen astui jo elokuussa [[Abd ül-Hamid II]]. Joulukuussa Mithat Paššastapaššasta tuli toistamiseen suurvisiiri. Hän lupasi uudistuksia, esitteli uuden perustuslain ja uuden parlamentin. Kuitenkin jo helmikuussa 1877 hänet erotettiin ja karkotettiin epäiltynä osallisuudesta Abdülaziz I:n murhaan. Tämän jälkeen Mithat vieraili Euroopan pääkaupungeissa pysyen jonkin aikaa Lontoossa, jossa hän tutki [[alahuone]]en toimintaa.
 
Hänet kutsuttiin takaisin 1878 ja nimitettiin Syyrian kuvernööriksi. Elokuussa hän vaihtoi virkaa [[Smyrna]]n kuvernöörin kanssa. Jälleen toukokuussa 1879 Mithat määrättiin pidätettäväksi sulttaanin määräyksestä. Mithat pakeni, mutta antautui pian pyytäen päästä oikeuden eteen. Oikeudenkäynti järjestettiin sulttaanin [[Yıldızin palatsi]]ssa kesäkuussa 1881. Kolme päivää kestäneiden istuntojen jälkeen Mithat ja muut syytetyt saivat kuolemantuomion. Oikeudenkäyntiä ei kuitenkaan pidetty rehellisenä ja Britannian hallituksen myötävaikutuksella tuomio muutettiin karkotukseksi.
 
{{Käännös}}
{{DEFAULTSORT:Mithat Passapassa, Ahmet Sefik}}
[[Luokka:Osmanien valtakunnan suurvisiirit]]
 
19 411

muokkausta