Ero sivun ”Libertus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
katso myös
laajennusta; lähdeviite
Rivi 1:
'''Libertus''' tai '''libertinus''' oli [[Rooman valtakunta|antiikin Roomassa]] vapautettu [[Orjuus|orja]]. [[Antiikin Kreikka|Antiikin Kreikassa]] vapautettuja kutsuttiin nimellä ''apeleutheros'' (ἀπελεύθερος).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= (Toimittanut) N. G. L. Hammond, H. H. Scullard| Nimeke= The Oxford Classical Dictionary (sivu 447), 2. painos | Julkaisija= Oxford University Press | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 0-19-869117-3}}</ref>
 
Vapauttamista, jonka [[isäntä]] (''patronus'') suoritti jo eläessään tai kuoltuaan [[Testamentti|testamentissaan]], kutsuttiin ''manumissioksi''. Isännällä oli oikeus vapauttaa talouteensa kuuluva orja melko vapaasti. [[Augustus|Augustuksen]] aikana kuitenkin asetettiin tiettyjä rajoituksia testamentin kautta vapautettujen määrälle. Orja saatettiin vapauttaa suullisesti, hänet voitiin siirtää kuvainnollisesti jonkin jumalan omaisuudeksi (kuten [[Delfoi]]ssa) tai jollakin muulla tavalla, josta jäi vapautetulle laillinen asiakirja tapahtuneesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= (Toimittanut) N. G. L. Hammond, H. H. Scullard| Nimeke= The Oxford Classical Dictionary (sivu 448), 2. painos | Julkaisija= Oxford University Press | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 0-19-869117-3}}</ref>
 
Lain edessä oli kolme vakiintunutta tapaa vapauttaa orja: ''vindicta'', ''census'' ja ''testamentum''. Asianmukaisesti vapautetusta entisestä orjasta tuli ''libertus cives'', jolla oli kansalaisoikeudet, mutta hän pysyi edelleen sidoksissa patronukseensa kuin lapsi suhteessa isäänsä. Libertuksen vapaudessa syntyneitä lapsia kutsuttiin nimellä ''ingenuus''. Nämä eivät enää olleet alamaissuhteessa patronukseen, eikä heiltä odotettu tottelevaisuutta (''obsequiem'') tai kunnioitusta (''reverentia'').<ref>[http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus:text:1999.04.0063:id=libertus-cn A Dictionary of Greek and Roman Antiquities: Libertus (William Smith, LLD, William Wayte, G. E. Marindin, toim. 1890)]</ref>
Orja pysyi vapauduttuaankin sidoksissa patronukseensa, mutta hänen vapaudessa syntyneillä lapsillaan oli täydet kansalaisoikeudet. Useimmat vapautetut kuuluivat alaluokkaan, mutta keisariajan [[Rooma]]sta on esimerkkejä korkeaan asemaan päässeistä, erityisesti [[Claudius|Claudiuksen]] hallituskaudella. Kuuluja vapautettuja tai heidän jälkeläisiään olivat Pallas, Narcissus ja Nymphidius.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= (Toimittanut) N. G. L. Hammond, H. H. Scullard| Nimeke= The Oxford Classical Dictionary (sivu 448), 2. painos | Julkaisija= Oxford University Press | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 0-19-869117-3}}</ref>
 
Orja pysyi vapauduttuaankin sidoksissa patronukseensa, mutta hänen vapaudessa syntyneillä lapsillaan oli täydet kansalaisoikeudet. Useimmat vapautetut kuuluivat alaluokkaan, mutta keisariajan [[Rooma]]sta on esimerkkejä korkeaan asemaan päässeistä, erityisesti [[Claudius|Claudiuksen]] hallituskaudella. Kuuluja vapautettuja tai heidän jälkeläisiään olivat Pallas, Narcissus ja Nymphidius.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= (Toimittanut) N. G. L. Hammond, H. H. Scullard| Nimeke= The Oxford Classical Dictionary (sivu 448), 2. painos | Julkaisija= Oxford University Press | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 0-19-869117-3}}</ref>
 
== Lähteet ==