Ero sivun ”Seurat” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ei yleispätevää selostusta pois, kun ei ollut lähteitäkään
/* Herännäisseurat
Rivi 2:
 
'''Seurat''' ovat hengellisiä tilaisuuksia, joissa luetaan ja selitetään [[Raamattu]]a. Tätä lukemista ja selittämistä kutsutaan puheeksi tai [[saarna]]ksi. Seurat kuuluvat erityisesti [[herätysliike|herätyskristillisyyteen]], kuten [[rukoilevaisuus|rukoilevaisuuteen]], [[lestadiolaisuus|lestadiolaisuuteen]], [[herännäisyys|herännäisyyteen]] ja [[evankelisuus|evankelisuuteen]]. [[Puhuja]]na seuroissa on [[pappi]] tai [[maallikkosaarnaaja]]. Seurojen rakenne vaihtelee paljon eri herätysliikkeiden perinteissä, tyypillistä on puheiden ja virsien tai herätysliikkeen omien laulujen vuorottelu. Seurojen yhteydessä voi olla kahvitilaisuus ja laajemmalta alueelta väkeä keräävissä seuroissa ruokatarjoilu. Monissa herätysliikkeissä puhujat valitaan ennalta. Joissakin liikkeissä, kuten herännäisyydessä, kuka tahansa seuravieras voi pitää puheen.
 
==Seurat herännäisyydessä==
 
Herännäisseurat eli siioninvirsiseurat (myös körttiseurat tai Herättäjän seurat) ovat [[Herännäisyys | herännäisyyden]] piirissä järjestettäviä seuroja. Tilaisuus koetetaan pitää yksinkertaisena. Puhujia ei ole yleensä etukäteen valittu. Puheita ei kirjoiteta eikä välttämättä suuremmin valmistella vaan koetetaan sovittaa puhetta Jumalasta kulloisenkin tunnelman ja kuulijakunnan mukaan. Puheet ovat lyhyitä. Perinteisesti puhujat ovat puhuneet ikäjärjestyksessä, nuorin ensimmäisenä. Puheet pidetään istualtaan. Puhujan odotetaan pysyvän opillisesti oikealla polulla eikä puhuvan omiaan. Periaatteessa, käytännössä hyvin harvoin voidaan harhautunut seurapuhe keskeyttää aloittamalla virsi. Vanhastaan herännäisyydessä maallikkojen panos on vahva. Nykyisin kuitenkin on yleisempää, että papit toimivat seurapuhujina.
 
Seuroissa veisataan [[Siionin virret | Siionin virsiä]]. Virret on perinteisesti aloitettu numeroa kuuluttamatta. Virret hyvin tunteva seuravieras voi valita virren tilanteen mukaan ja aloittaa sen. Näin puheiden ja virsien välille syntyy sisällöllinen yhteys. Seuroista muodostuu parhaimmillaan saumaton kokonaisuus, jossa puheet heijastelevat yhteistä uskonkokemusta ja virret ovat rukousta. Erillisiä rukouksia ei herännäisseuroissa pidetä. Perinteiseen veisuutyyliin kuului säkeiden loppujen typistäminen ja säkeiden välissä pidettävä pitkä tauko. Seurat ovat vanhastaan kestäneet noin tunnin verran; niiden jälkeen on voitu jäädä seurustelemaan eli pitämään ’kamarikeskusteluja’<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Haavio, Jaakko | Nimeke = Siionin virsien ääressä| Vuosi = s.a.| Luku = | Sivu = 18-21 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Herättäjä-Yhdistys | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>.
 
Nykyisin kokeillaan monenlaisilla uusilla muodoilla järjestämällä seuroja eri kohderyhmille, vaikkapa perheseuroja. Myös herännäisyyden kesätapahtuma [[Herättäjäjuhlat]] koostuu pääasiassa seuroista. Herättäjäjuhlilla puhujat valitaan hyvissä ajoin etukäteen. Virsiä ei kuitenkaan valita ennakkoon vaan koetetaan kuhunkin tunnelmaan sattuva virsi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.h-y.fi/herannaisyys/seuraliike.html | Nimeke = Seuraliike - kansanliike | Tekijä = Kari Kuittinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Herättäjä-Yhdistys ry | Viitattu = 11.8.2009 | Kieli = }}</ref>
 
== Seurat ja yhteiskunta ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Seurat