Ero sivun ”Linjalaiva (sodankäynti)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 12:
 
Suomen kielessä linjalaiva-nimitystä on käytetty höyryvoimalla liikkuvista 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suurimmista sota-aluksista, varhaisista taistelulaivoista, jotka edelsivät ''[[HMS Dreadnought (1906)|HMS Dreadnoughtista]]'' (1906) alkanutta varsinaisten taistelulaivojen aikakautta. Kehittyneemmistä [[Dreadnought|''Dreadnought''-kauden]] taistelulaivoista poiketen linjalaivat ({{k-en|pre-Dreadnought}}) kulkivat höyrykoneen eikä [[höyryturbiini]]n voimalla, ja niiden tykistöaseistus oli kirjavaa eikä järeään tykistöön painottunutta. [[Tsushiman taistelu]]n kokemukset vuonna 1905 kuitenkin osoittivat, että modernissa meritaistelussa kevyestä ja lyhytkantamaisesta tykistöstä ei ollut juurikaan hyötyä. "Esi-dreadnoughtit" olivat myös hitaampia ja heikommin panssaroituja kuin dreadnought-tyyppiset taistelulaivat. Tästä huolimatta linjalaivoja nähtiin sotatoimissa vielä [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]], vaikka ne olivat tuolloin jo pahoin vanhentuneita ja melko avuttomia suuria moderneja sotalaivoja vastaan.
 
Kaksi tällaista alusta, saksalaiset linjalaivat ''Schleswig-Holstein'' ja ''Schlesien'' otti osaa vielä toiseen maaimansotaan. ''Schleswig-Holstein'' saapui elokuun 1939 lopussa [[Danzig]]iin virallisesti laivastovierailulle mutta tosiasiassa tulittaakseen sodan aluksi puolalaista Westerplatten linnoitusta, kuten tapahtuikin. Molemmat alukset palvelivat koululaivoina lopun sodan ajan ja upotettiin venäläisten toimesta aivan lopputaisteluissa vuonna 1945.
 
{{pinta-alukset}}