Ero sivun ”Alūksne” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Broadbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: da:Alūksne
p w
Rivi 30:
[[tsaari|Venäjän tsaarin]] [[Iivana Julma]]n joukot valtasivat Marienburgin [[Liivin sota|Liivin sodassa]] [[1550]]. [[1582]] kauppala liitettiin [[Puola-Liettua]]an ja [[1629]] [[Ruotsi-Suomi|Ruotsi-Suomeen]].
 
Tunnetuin marienburgilainen lienee [[Ernst Glück]], joka oli [[Raamattu|Raamatun]] lätin kielelle kääntänyt luterilainen pappi. Hän perusti [[Liivinmaa]]lle, jossa myös Alūksne sijaitsee, ensimmäiset lätinkieliset koulut. Sittemmin Alūksnen museo perustettiin taloon, jossa Glück käänsi Raamatun lätin kielelle. [[1702]] sotamarsalkka [[Boris SheremetevŠeremetev]]in johtamat venäläisjoukot valtasivat Marienburgin [[Suuri Pohjan sota|Suuressa Pohjan sodassa]]. Kauppala ja sen asukkaat kärsivät valtauksessa suuria tuhoja. Alueen väestöä pakkosiirrettiin eri puolille Venäjän valtakuntaa, kuten myös [[Moskova]]an siirretty Glückin kasvattitytär Marta Skavronska, josta tuli keisarinna [[Katariina Suuri|Katariina I Suuri]].
 
Suuresta Pohjan sodasta lähtien alue venäläisten hallussa. Marienburgiin rakennettiin [[Stukmaņi]]n-[[Gulbene]]n-Alūksnen-[[Ape]]n-[[Valka]]n rautatie vuonna [[1903]]. [[18. marraskuuta]] [[1918]] Latvia julistautui itsenäiseksi, mutta ajautui pian Latvian vapaussotaan, jonka aikana [[17. joulukuuta]] 1918 latvialaiset sosialistit perustivat suurinta osaa maasta hallinneen Latvian sosialistisen neuvostotasavallan [[Lenin]]in johtamien [[bolševikki]]en ja [[puna-armeija]]n tuella. Käytännössä Latvian sosialistinen neuvostotasavalta oli venäläisten bolševikkien hallussa. Myös Marienburg joutui bolševikkien haltuun. Marienburgin alueelta lättiläiset tarkk'ampujapataljoonat tunkeutuivat Viroon osana [[Viron vapaussota]]a, jossa nuori [[Suomen tasavalta]] oli Viron puolella. [[19. helmikuuta]] [[1919]] noin 2000 miehen vahvuinen suomalaisvapaaehtoisten joukko [[Pohjan Pojat]] aloitti hyökkäyksensä Pohjois-Latviaan. Illalla [[20. helmikuuta]] suomalaisjoukot saapuivat Marienburgin tienoille. Aamulla [[21. helmikuuta]] suomalaiset aloittivat hyökkäyksensä kauppalan valtaamiseksi ja iltaan mennessä Marienburg oli vallattu kauppalan länsipuolelta tehdyn pistinhyökkäyksen avulla. Suomalaisia kaatui Marienburgin taistelussa 40, sairaustapaukset mukaan laskien ehkä jopa 300. Suomalaiset ampuivat Marienburgin bolševikit ja ryöstelivät kauppalaa. [[23. helmikuuta]] virolaisjoukot ottivat kaupungin haltuunsa ja seuraavana päivänä suomalaiset vetäytyivät Marienburgista.