Ero sivun ”Rautatie (romaani)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 17:
'''Rautatie''' on [[Juhani Aho]]n vuonna [[1884]] ilmestynyt esikoisromaani. Sen tyylilajia on nimitetty kansalliseksi pienois[[realismi]]ksi. Teos kuvaa korvessa elävän pariskunnan hiljaiseloa ja heidän yrityksiään kuvitella [[rautatie]]n olemusta kuulopuheiden perusteella. ''Rautatie'' on [[Suomi|suomalaisen]] kirjallisuuden klassikoita, josta [[2000-luku|2000-luvun]] alkuun mennessä oli otettu useita kymmeniä painoksia. Sitä on kutsuttu myös Ahon ensimmäiseksi "taiteelliseksi täysosumaksi"<ref>Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, sivu 236</ref>. Vuonna [[2007]] [[WSOY]] julkaisi näköispainatteen [[1892]] ilmestyneestä värillisestä, [[Eero Järnefelt]]in kuvittamasta laitoksesta. Romaanin pohjalta valmistui [[Rautatie (televisioelokuva)|saman niminen televisioelokuva]] vuonna [[1973]]. Aiheesta on tehty niin ikään lukuisia näyttämösovituksia.
 
''Rautatien'' keskeisiä aineksia ovat pieneläjien kuvitelmat, ja sekä erot syrjäseutujen ja vauraiden rintamaiden välillä sekäettä "herrojen" ja "kansanihmisten" välinen sosiaalinen kuilu. Tärkeä elementti on suomalaisessa kirjallisuudessa toistuva hallitsematon [[alkoholi]]n käyttö turmiollisen tapahtumaketjun alkuunpanijana.<ref>Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, sivu 238</ref>
 
==Juoni==
Rivi 47:
==Muuta==
 
''Rautatietä'' on painettu alkuperäiskielellään useita satoja tuhansia kappaleita. Se on käännetty [[ruotsin kieli|ruotsiksi]] (''Järnvägen''), [[viron kieli|viroksi]] (''Raudtee'') ja, [[saksan kieli|saksaksi]] (''Die Eisenbahn'') sekäja neljälle muulle kielelle. Suomenkielistä laitosta on julkaistu myös nimellä ''Rautatie eli Kertomus ukosta ja akasta, jotka eivät olleet sitä ennen nähneet''. ''Rautatie'' on julkaistu niin ikään vapaana äänikirjana<ref>http://tuhatsanaa.net/juhani_ahon_rautatie_nyt_vapaana_aanikirjana</ref>.
 
[[Savon rata|Savon radan]] osuus [[Kuopio]]–[[Iisalmi]] avattiin vuonna [[1902]], jolloin myös [[Lapinlahden rautatieasema]] otettiin käyttöön. Kun Aho kirjoitti esikoisromaaniaan, rataosuus oli vielä suunnitteluasteella.