Ero sivun ”Sodan etiikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 66:
==Uskonnot ja sota==
Kaikista maailmanuskonnoista löytyy väkivaltaa synnyttäviä niin suvaitsevaisuutta ja rauhaa rakentavia piirteitä. Uskonnot ovat olleet suhteellisen harvoin perimmäisenä sodan syynä. Valitettavan usein ne kuitenkin on vedetty mukaan verhoamaan valtapoliittisia syitä.{{kenen mukaan}} Viime vuosien aikana buddhalaiset ja kristityt ovat taistelleet keskenään Burmassa ja Bangladeshissa, juutalaiset ja arabit Israelissa ja Palestiinassa, muslimit ja katoliset Filippiineillä, ortodoksit ja muslimit Kosovossa, hindut ja muslimit Intiassa ja Sri Lankassa.
Uskonnollinen terrorismi pyrkii hakemaan toimilleen oikeutusta uskonnosta, mutta terrorismi ei ole olennainen osa mitään valtauskontoa. Terrorismin taustalla on valtauskonnosta erottautuvan fanatismiin mieltyneen eliitin masinoima poliittisuskonnollinen propaganda. Eliitti on useimmiten hyvätuloinen ja poliittisesti valveutunut, eikä itse suorita terrori-iskuja. Terroristit ovat keskivertoa paremmin kouluttautuneita nuoria, jotka sosiaalistaloudellisen tilanteen turhauttamina omaksuvat uskonnollisen fanatismin helposti. Terroristinuorilla on usein länsimaisen elintason kaipuu, ja tietoisuus siitä, että elintaso on mahdotonta saavuttaa maan sekasortoisessa tilanteessa. Median tuottamat uutiskuvat kotimaan tilanteesta ja lähiomaisten menehtyminen konfliktin keskellä lisäävät katkeruutta ja altistumista eliitin propagandalle. Eliitin saarnaama fanaattinen uskontulkinta antaa tilanteelle selityksen ja ratkaisun. Itsemurhaisku on katkeran kostonhalun synnyttämä, mutta samalla yhteisön arvostama kunniallinen vaihtoehto epätoivoiselle itsemurhalle. Kaikista maailman uskonnoista löytyy aineksia terrorismia tukevalla propagandalle.
| |||