Ero sivun ”Repola” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Historia: w, kh |
p →Historia: typo |
||
Rivi 7:
[[Heimosodat|Heimosotien]] aikana vuonna [[1918]] Repolan asukkaiden pitämä kokous päätti ilmoittaa sähkeitse Venäjän hallitukselle, että Repolan kunta katsoo tämän päätöksen ja itsemääräämisoikeuden perusteella irtaantuneensa Venäjästä ja liittyneensä Suomeen ja tämän jälkeen katkaisevansa kaiken yhteyden Venäjän kanssa [[1. syyskuuta]] 1918 klo 24.00. Naapurikunta [[Porajärvi]] teki samoin seuraavana vuonna. Repola hyväksyttiin osaksi Suomea ja sinne saatiinkin suomalainen hallinto; mm. nimismiehenä toimi [[Bobi Sivén]]. [[Tarton rauha]]ssa [[1920]] alueet kuitenkin luovutettiin Neuvosto-Venäjälle ja Suomi sai ikään kuin vastineeksi [[Petsamo]]n.
1920-luvun alkupuolelta alkaen seuraavan n. 15 vuoden aikana aloitettiin järjestelmällinen [[kulakki]]luokan hävittäminen. Repolassa toteutettiin maatilojen sekä teollisuuslaitosten kuten esimerkiksi sahojen kollektivisointi. Moni talonpoika ei olisi halunnut liittää tilaansa Repolan [[kolhoosi]]in, mistä seurasi karkotuksia [[Siperia]]an. Myös kaikki, joilla oli työttä saatuja tuloja, kuten vuokratuloja, katsottiin kulakeiksi ja joko ammuttiin tai karkotettiin. Sama koski niitä, joilla oli mitä tahansa pientäkin liiketoimintaa tai yhteyksiä Suomeen. Moni kuoli myös alueelle perustetuilla [[keskitysleiri|keskitysleireillä]]. Tuhannet lähtivät 1920-luvulla pakolaisena Suomeen Repolasta sekä muualta Itä-Karjalasta.
Syksyllä [[1939]] [[Neuvostoliitto]] tarjosi aluevaatimustensa vastineeksi Suomelle Repolasta ja Porajärveltä 5 525 neliökilometrin suuruista aluetta. Repola oli vielä suomalaisten miehittämä [[1941]]–[[1944]] [[jatkosota|jatkosodan]] aikana.
| |||