Ero sivun ”Turku” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Media ja viestintä: Länsi-Turunmaa isolla ällällä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 26:
'''Turku''' ({{k-sv|Åbo}}) on [[Suomi|Suomen]] lounaisrannikolla [[Aurajoki|Aurajoen]] suulla sijaitseva [[Luettelo Suomen kunnista|kaupunki]]. Turku sijaitsee [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen maakunnassa]] [[Länsi-Suomen lääni]]ssä. Turun arvioidaan syntyneen [[1200-luku|1200-luvun]] lopulla, mikä tekee siitä [[Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan|Suomen vanhimman kaupungin]]. Turku oli pitkään Suomen merkittävin asutuskeskus, maan ensimmäinen pääkaupunki 1809–1812, ja [[1840-luku|1840-luvulle]] saakka se oli myös Suomen suurin kaupunki. Nykyisin kaupungin merkitys ei ole valtakunnallisesti enää yhtä suuri kuin aiemmin, mutta se on yhä alueensa [[Paikallishallinto|paikallishallinnollinen]], [[Talous|taloudellinen]] ja [[kulttuuri]]nen keskus. Kaupunki on sekä Länsi-Suomen läänin että Varsinais-Suomen maakunnan [[pääkaupunki]]. Turussa sijaitsee Suomen [[Turun arkkihiippakunta|arkkipiispanistuin]].
Turku on tunnettu etenkin kulttuurikaupunkina. Pitkän historiansa vuoksi se on ollut näyttämönä useissa historiallisissa tapahtumissa, ja se on vaikuttanut laajalti koko Suomen historiaan. Historiansa sekä
n ja maantieteellisen asemansa vuoksi Turulla on ollut merkittävä vaikutus lähes kaikilla kulttuurin saroilla. Vuonna [[2011]] Turku toimii [[Turku 2011|Euroopan kulttuuripääkaupunkina]] yhdessä [[Viro]]n pääkaupungin [[Tallinna]]n kanssa. Turku on myös Suomen virallinen joulukaupunki, mikä näkyy kaupungin matarjonnassa loppuvuodesta. Turkua pidetään usein Suomen porttina länteen. Kaupunki on merkittävä kaupallinen satamakaupunki, ja [[Turun satama]]sta on tiheä matkustajalauttaliikenne [[Maarianhamina]]an sekä [[Tukholma]]an. Lisäksi [[Turun lentoasema]] on yksi Suomen vilkkaimmin liikennöidyistä kentistä.
Turun asukasluku {{Päiväys|{{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}} }} oli {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }},<ref name="vakilukuviite" /> mikä tekee siitä asukasluvultaan Suomen [[Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan|viidenneksi suurimman]] kaupungin. [[Turun seutukunta|Turun seudulla]] oli vuoden 2007 lopulla 303 492 asukasta. Alue muodostaa maan kolmanneksi suurimman väestökeskittymän [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]] ja [[Tampereen seutukunta|Tampereen seudun]] jälkeen. Kaupunki on virallisesti [[Kaksikielisyys|kaksikielinen]], ja sen asukkaista puhuu äidinkielenään [[Ruotsin kieli|ruotsia]] 5,2 %.<ref name="kielet">{{Verkkoviite | Osoite =
ttp://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=36182&GUID={6BA5285D-0CA2-408B-805B-975D99BBDB8D} | Nimeke = Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, väestö kielen mukaan | Tekijä = Turun kaupunki | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 30.3.2008 | Kieli = }}</ref> Turun naapurikunnat ovat [[Aura]], [[Kaarina]], [[Lieto]], [[Länsi-Turunmaa]], [[Mynämäki]], [[Naantali]], [[Nousiainen]], [[Pöytyä]], [[Raisio]] ja [[Rusko]].
Rivi 39 ⟶ 42:
=== Keskiajan Turku ===
[[Image:Koroinen cross Turku.jpg|thumb|200px|left|[[Koroinen|Koroisten]] raunioille on pystytetty muistomerkiksi valkea risti.]]
Turun historia aloitetaan usein kirjeestä, jonka paavi [[Gregorius IX]] päiväsi 23. tammikuuta 1229. Kirjeessä annettiin
lupa siirtää [[Suomen piispa]]nistuin soveliaampaan paikkaan. Ilmeisesti tämä tarkoitti siirtoa [[Nousiainen|Nousiaisista]] [[Koroinen|Koroisiin]].<ref>Gardberg, C. J.: Turun kaupungin historia 1100-luvun puolivälistä vuoteen 1366. ''Turun kaupungin historia'' 1. Turku 1971: 115 - 324</ref> Aurajokilaakso oli ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo [[Suomen esihistoria#Rautakausi|rautakaudella]], joten ei ole yllättävää, että hiippakunnan keskus siirrettiin sinne. Varsinainen Turun kaupunki muodostui 1200-luvun lopulla hieman Koroistenniemeä alemmas Aurajoen varteen Unikankareen kummun läheisyyteen. Arkeologi [[Markus Hiekkanen]] on arvellut, että kaupunki perustettiin kuninkaan, piispan ja vuonna 1249 perustetun [[dominikaani]]konventin yhteisestä aloitteesta. Perustamisvuotta ei kuitenkaan tiedetä, koska mitään aiheeseen liittyvää asiakirjaa ei ole säilynyt.
le rakennettu [[Turun tuomiokirkko|tuomiokirkko]] vihittiin käyttöön vuonna 1300. Sana ''turku'' tulee yleisesti hyväksytyn teorian mukaan [[Venäjän kieli|muinaisvenäjän]] sanasta ''tǔrgǔ'', joka tarkoittaa ’toria’.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Turun Sanomat | Nimeke = Pyhän Annan kappeli siunattiin käyttöön | Osoite=http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2001-09-27,104:7:82472,1:0:0:0:0:0:| Ajankohta=27.9.2001 | | Luettu= 24.5.2008}}</ref> Piispanistuimen ja [[dominikaani]]luostarin sijaintipaikkana Turku oli [[keskiaika]]isen [[Suomi|Suomen]] kirkollinen ja opillinen keskus. Keskiaikainen Turku oli myös vilkas kaupan ja merenkulun keskus. Se oli Suomen suurin ja samalla koko Ruotsin valtakunnan suurimpia ja tärkeimpiä keskiaikaisia kaupunkeja. Kaupungin lähellä sijainnut [[Turun linna]] oli tärkeimpiä maallisen vallan tukikohtia Suomen alueella. Linnan antamasta suojasta huolimatta kaupunki joutui keskiajalla useita kertoja sotanäyttämöksi. [[Novgorod]]ilaiset ryöstivät kaupunkia vuonna [[1318]] ja tanskalaiset [[1509]] ja [[1522]].
=== Turku 1500-luvulta Ruotsin vallan loppuun ===
[[Kuva:Turun akatemian vihkiäiset1.jpg|thumb|left|150px|[[Turun akatemia]]n vihkiäiset vuonna [[1640]], osa [[Albert
lfelt]]in teosta.]] [[Kuva:Turku 1811.jpg|thumb|right|200px|Turun keskusta vuonna 1811 pian Ruotsin vallan ajan päättymisen jälkeen.]]
Keskiajan jälkeenkin Turku säilytti asemansa Suomen suurimpana kaupunkina. [[Juhana-herttua]]n pitäessä hoviaan Turun linnassa vuosina 1556–1563 turkulaiset saivat nähdä välähdyksiä keskieurooppalaisesta loistosta. Turun linnaa piiritettiin 1500-luvulla yhteensä kuusi kertaa Ruotsin valtataistelujen yhteydessä,<ref>Toivo T. Rinne – Rainer Fagerlund (1984): ''Turku uuden ajan alussa'' teoksessa ''Turun seitsemän vuosisataa'' (toim. Eero Kuparinen). s. 79–110. Turun historiallinen yhdistys. Turku</ref> mutta 1600-luvulla kaupungin olot olivat paljon rauhallisemmat. Turun asema laajan alueen keskuksena korostui 1600-luvun aikana, kun sinne perustettiin lukuisia koulu- ja hallintolaitoksia. Esimerkiksi [[lääninhallitus]] perustettiin Turkuun vuonna [[1617]] ja Suomen ensimmäinen [[hovioikeus]], [[Turun hovioikeus]] vuonna [[1623]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oikeus.fi/13531.htm | Nimeke = Turun hovioikeuden historia | Tekijä = Oikeusministeriö | Viitattu = 6.12.2008}}</ref> [[Valistus|Valistunut]] hallitsija [[kuningatar Kristiina]]
ntoi käskyn perustaa Turkuun Suomen ensimmäinen [[yliopisto]], [[Turun akatemia]], vuonna [[1640]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.museo.helsinki.fi/yliopiston_historia/kuninkaallinen_turun_akatemia.htm | Nimeke = Kuninkaallinen Turun akatemia | Tekijä = Helsingin yliopisto | Viitattu = 30.3.2008}}</ref> Turussa asui 1600-luvulla noin 3000 asukasta, jotka olivat paitsi pappeja, kauppiaita, käsityöläisiä ja palvelijoita, nyt myös virkamiehiä, opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa. Kreivi [[Pietari Brahe]] toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina [[1637]]–[[1640]] ja [[1648]]–[[1654]] tehtävänään alueen hallinnon hoitaminen. Tätä tehtävää varten Turun linnassa oli kenraalikuvernöörin virasto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentId=4361 | Nimeke = Kreivin aikaan | Tekijä = Turun maakuntamuseo | Viitattu = 10.7.2008}}</ref>
1600-luvun suotuisa kasvu tyrehtyi vuosina [[1700]]–[[1721]] [[suuri Pohjan sota|suuren Pohjan sota]]an ja sitä seuranneeseen [[Isoviha|isoonvihaan]] eli venäläiseen [[miehitys|miehitykseen]]. Turku oli isonvihan aikana venäläisen miehityshallinnon keskus. Vuosina [[1742]]–[[1743]], [[hattujen sota|hattujen sodan]] aikana, kaupunki miehitettiin jälleen [[pikkuviha]]n myötä. Pikkuviha päättyi [[Turun rauha]]na tunnettuun rauhansopimukseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kankaanpää, Matti J | Nimike=Suuri Pohjansota, Iso Viha ja Suomalaiset | Julkaisija = Virrat: T:mi Toiset aijat| Tunniste=ISBN 952-91-3934-9, ISBN 978-952-91-3934-7| Vuosi=2001}}</ref> 1700-luvun jälkipuolisko oli rauhaisampaa, ja sitä leimasi Turussa teollisuuden kasvu. Turussa toimi 1700-luvulla kaksi valtakunnan suurimpiin kuulunutta tupakkatehdasta. Laivojen rakentaminen alkoi Turussa vuonna [[1732]] perustetulla [[Crichton-Vulcan|Åbo Gamla Skeppswarf]] -telakalla, ja [[telakka]]teollisuudesta kehittyi aikaa myöten kaupungin merkittävin teollisuudenhaara.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www05.turku.fi/turkuinfo/historia/hist_silmays.html | Nimeke = Silmäys Turun historiaan | Tekijä = Turun maakuntamuseo | Viitattu = 10.7.2008}}</ref> Kaupungin asukasluku nousi ja oli vuosisadan vaihtuessa jo noin 11 000. 1700-luvun lopulla kulttuuri ja tiede kukoistivat kaupungissa. Tästä esimerkkeinä olivat esimerkiksi ensimmäisen kasvitieteellisen puutarhan ja laboratorioiden perustaminen, sekä Suomen vanhimman sanomalehden [[Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo]] ilmestyminen vuonna [[1771]]. Vuonna [[1790]] Turussa perustettiin Suomen vanhin yhä toimiva yhdistys, Musikaliska Sällskapet i Åbo eli [[Turun Soitannollinen Seura]]. === Venäjän vallan aika ===
[[Kuva:Turun palo 1827.jpg|thumb|left|200px|[[Turun palo]] vuonna [[1827]] oli katastrofi kaupungin kehitykselle.]]
[[Kuva:Turku rilway station opening.jpg|thumb|200px|right|Vuonna [[1876]] avattu rautatieasema yhdisti Turun entistä kiinteämmin muuhun Suomeen.]]
Turussa ei ryhdytty minkäänlaiseen vastarintaan venäläisten marssiessa kaupunkiin lokakuussa 1809 [[Suomen sota|Suomen sodan]] yhteydessä. Elämä Turussa jatkui miehityksestä huolimatta rauhallisena. Turun hovioikeus jatkoi venäläisten saapuessa istuntoaan ja myöhemmin keväällä Turun piispa [[Jacob Tengström]] ja [[Turun akatemia]]n opettajakunta vannoivat uskollisuudenvalan keisarille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www05.turku.fi/turkuinfo/historia/hist_silmays.html | Nimeke = Turku Suomen pääkaupunkina | Tekijä = Turun kaupunki | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 22.9.2008}}</ref>
Turusta tuli 1809 [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] keskushallinnon sijoituspaikka eli [[autonomia|autonomisen]] Suomen pääkaupunki. Turussa oli historiallisen asemansa vuoksi entuudestaan tärkeitä virastoja. [[Turun tuomiokapituli]] ja piispa olivat maan johtava kirkollinen
[[Turun arkkihiippakunta|Arkkipiispanistuinta]] lukuun ottamatta viimeisetkin keskushallinnon elimet ja [[Turun akatemia]] siirrettiin uuteen pääkaupunkiin vuoden [[1827]] [[Turun palo|Turun suuren palon]] jälkeen. [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] historian tuhoisimman kaupunkipalon jälkeen uuden asemakaavan Turkuun laati [[Carl Ludvig Engel]]. Jälleenrakennuksen jälkeen kaupunki oli arkkitehtuuriltaan Euroopan yhtenäisimpiä kokonaisuuksia. Turku pysyi Suomen suurimpana kaupunkina vielä [[1840-luku|1840-luvulle]] asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2002-09-01,104:12:120190,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = Kun Turku hukkui liekkeihin | Tekijä = Turun Sanomat | Ajankohta = 1.9.2002 | Viitattu = 30.3.2008}}</ref> 1800-lukua leimasi kaupungin uuden nousun lisäksi kansallinen herätys, [[fennomania]]. Perusta liikkeelle oli niin sanotussa [[Turun romantiikka|Turun romantiikassa]].▼
etti. Turussa sijaitsi yliopisto, ja kaupunki oli Suomen kaupan ja merenkulun keskus. Pääkaupunki siirrettiin kuitenkin [[Helsinki]]in vuonna [[1812]], koska keisari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]]:n mielestä Turku oli ruotsalaismielinen ja liian lähellä entistä emämaata. Myöhemmin [[Carl Erik Mannerheim]], jota pidetään [[Suomen pääministeri|Suomen ensimmäisenä pääministerinä]], kommentoi muistelmissaan, että pääkaupungin siirtäminen Turusta Helsinkiin oli hänen mielestään virhe, johon olivat vaikuttaneet suomalaiset "onnenonkijat ja projektimaakarit".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Carl+Erik+Mannerheim+oli++Suomen+ensimm%C3%A4inen+p%C3%A4%C3%A4ministeri/HS20080127SI3KA03iis | Nimeke = Carl Erik Mannerheim oli Suomen ensimmäinen pääministeri | Tekijä = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 27.1.2008 | Viitattu = 18.7.2008}}</ref>
▲[[Turun arkkihiippakunta|Arkkipiispanistuinta]] lukuun ottamatta viimeisetkin keskushallinnon elimet ja [[Turun akatemia]] siirrettiin uuteen pääkaupunkiin vuoden [[1827]] [[Turun palo|Turun suuren palon]] jälkeen. [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] historian tuhoisimman kaupunkipalon jälkeen uuden asemakaavan Turkuun laati [[Carl Ludvig Engel]]. Jälleenrakennuksen jälkeen kaupunki oli arkkitehtuuriltaan Euroopan yhtenäisimpiä kokonaisuuksia. Turku pysyi Suomen suurimpana kaupunkina vielä [[1840-luku|1840-luvulle]] asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2002-09-01,104:12:120190,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = Kun Turku hukkui liekkeihin | Tekijä =
Sanomat | Ajankohta = 1.9.2002 | Viitattu = 30.3.2008}}</ref> 1800-lukua leimasi kaupungin uuden nousun lisäksi kansallinen herätys, [[fennomania]]. Perusta liikkeelle oli niin sanotussa [[Turun romantiikka|Turun romantiikassa]].
=== Suomen itsenäistymisen jälkeen ===
[[Kuva:Aurakatu 1910's.jpg|left|thumb|200px|Aurakatu Turun keskustassa [[1910-luku|1910-luvulla]].]]
[[Kuva:Turku Castle 1941 burning.jpg|thumb|right|200px|[[Turun linna]] kesällä [[1941]] [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] pommitusten jälkeen.]]
Heti [[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistymisen]] jälkeen alkaneessa [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissoda
Sodan jälkeen Turun väkiluku kasvoi voimakkaasti suurten ikäluokkien synnyn ja maaltamuuton myötä. Sodan jälkeisiä vuosikymmeniä leimasi keskustan vanhojen rakennusten korvaaminen moderneilla kerrostaloilla, mitä kutsuttiin
myöhemmin Turun taudiksi.<ref name="turuntauti">Turun Sanomat, 18.2.2001, [http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2001-02-18,104:12:65670,1:0:0:0:0:0: Turun tauti ja sen muunnelmat]</ref> 1900-luvun lopulla ja [[2000-luku|2000-luvun]] alkaessa Turku on kehittynyt vilkkaaksi kauppa- ja matkailukaupungiksi.
Turkuun on liitetty kokonaan kolmen naapurikuntaa ja osia kahdesta naapurikunnasta ajanjaksolla [[1930-luku|1930-luvulta]] [[1970-luku|1970-luvulle]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Veikko Laakso| Nimeke = Turun kaupungin historia 1918-1970, 1. nide | Vuosi = 1980| Sivu = 11–37| Julkaisupaikka = Turku| Julkaisija = Turun kaupunki| Tunniste = ISBN 951-99267-6-3}}</ref> Noina 40 vuotena Turku kymmenkertaisti pinta-alansa. Vielä 1930-luvulla Turkuun kuului lähes yksinomaan kantakaupungin ruutukaava-alue. Sitä ympäröineet Aurajoen pohjois- tai länsipuoliset alueet kuuluivat [[Kaarina (kunta)|Kaarinaan]], etelä- tai itäpuoliset [[Maaria]]an. Vuonna [[1939]] Turkuun liitettiin osa [[Kaarina]]n ja vuonna [[1944]] osa [[Maaria]]n kunnasta. Näissä liitoksissa molempien kuntien [[kirkonkylä]]tkin liitettiin Turkuun, samoin kuin [[Nummenmäki|Nummenmäen]], [[Vähäheikkilä|Vähä-Heikkilä]]n ja [[Raunistula]]n [[taajaväkinen yhdyskunta|taajaväkiset yhdyskunnat]], joista Raunistula oli kuulunut Maariaan, muut Kaarinaan. Vuonna [[1967]] Turkuun liitettiin loputkin Maarian kunnasta, vuotta
in [[Kakskerta|Kakskerran]] saaristokunta ja vuonna [[1973]] [[Paattinen|Paattisten]] kunta. Raisiosta Turkuun on liitetty Mälikkälän, Pahaniemen, Artukaisten, Pansion ja Pernon kaupunginosat. Viimeisimpänä näistä liitettiin Perno alueelle rakennettavan [[Pernon telakka|Wärtsilän telakan]] vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-04-03,104:2:369650,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = Nykymittoihinsa Turku jämähti 1970-luvun lopulla | Tekijä = Turun Sanomat | Ajankohta = 3.4.2006 | Viitattu = 24.6.2008}}</ref> Tämän jälkeen kaupungin laajen
tuminen maa-alueilla on pysähtynyt naapurikuntien, etenkin [[Raisio]]n ja [[Kaarina]]n haluttomuuteen tehdä kuntarakenneselvityksiä Turun kanssa ja luovuttaa uusia maa-alueita Turulle. Vuonna [[2006]] valtioneuvosto määräsi kuitenkin Turun lähialueen kunnat yhteiseen selvitystyöhön kuntarakenteen uudistamisesta.<ref name="turunsanomat.fi/mielipiteet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:1:2006-10-28;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:415116,1:0:0:0:0:0:
| Nimeke = Puheet suur-Turusta syrjä
▲Sodan jälkeen Turun väkiluku kasvoi voimakkaasti suurten ikäluokkien synnyn ja maaltamuuton myötä. Sodan jälkeisiä vuosikymmeniä leimasi keskustan vanhojen rakennusten korvaaminen moderneilla kerrostaloilla, mitä kutsuttiin myöhemmin Turun taudiksi.<ref name="turuntauti">Turun Sanomat, 18.2.2001, [http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2001-02-18,104:12:65670,1:0:0:0:0:0: Turun tauti ja sen muunnelmat]</ref> 1900-luvun lopulla ja [[2000-luku|2000-luvun]] alkaessa Turku on kehittynyt vilkkaaksi kauppa- ja matkailukaupungiksi.
än seudun kuntien neuvotteluista | Tekijä = Turun Sanomat | Ajankohta = 28.10.2006 | Viitattu = 24.6.2008}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:1:2008-05-31;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:544319,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = Turulle ei heru vastakaikua | Tekijä = Turun Sanomat | Ajankohta = 31.5.2008 | Viitattu = 24.6.2008}}</ref>
▲Turkuun on liitetty kokonaan kolmen naapurikuntaa ja osia kahdesta naapurikunnasta ajanjaksolla [[1930-luku|1930-luvulta]] [[1970-luku|1970-luvulle]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Veikko Laakso| Nimeke = Turun kaupungin historia 1918-1970, 1. nide | Vuosi = 1980| Sivu = 11–37| Julkaisupaikka = Turku| Julkaisija = Turun kaupunki| Tunniste = ISBN 951-99267-6-3}}</ref> Noina 40 vuotena Turku kymmenkertaisti pinta-alansa. Vielä 1930-luvulla Turkuun kuului lähes yksinomaan kantakaupungin ruutukaava-alue. Sitä ympäröineet Aurajoen pohjois- tai länsipuoliset alueet kuuluivat [[Kaarina (kunta)|Kaarinaan]], etelä- tai itäpuoliset [[Maaria]]an. Vuonna [[1939]] Turkuun liitettiin osa [[Kaarina]]n ja vuonna [[1944]] osa [[Maaria]]n kunnasta. Näissä liitoksissa molempien kuntien [[kirkonkylä]]tkin liitettiin Turkuun, samoin kuin [[Nummenmäki|Nummenmäen]], [[Vähäheikkilä|Vähä-Heikkilä]]n ja [[Raunistula]]n [[taajaväkinen yhdyskunta|taajaväkiset yhdyskunnat]], joista Raunistula oli kuulunut Maariaan, muut Kaarinaan. Vuonna [[1967]] Turkuun liitettiin loputkin Maarian kunnasta, vuotta myöhemmin [[Kakskerta|Kakskerran]] saaristokunta ja vuonna [[1973]] [[Paattinen|Paattisten]] kunta. Raisiosta Turkuun on liitetty Mälikkälän, Pahaniemen, Artukaisten, Pansion ja Pernon kaupunginosat. Viimeisimpänä näistä liitettiin Perno alueelle rakennettavan [[Pernon telakka|Wärtsilän telakan]] vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-04-03,104:2:369650,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = Nykymittoihinsa Turku jämähti 1970-luvun lopulla | Tekijä = Turun Sanomat | Ajankohta = 3.4.2006 | Viitattu = 24.6.2008}}</ref> Tämän jälkeen kaupungin laajentuminen maa-alueilla on pysähtynyt naapurikuntien, etenkin [[Raisio]]n ja [[Kaarina]]n haluttomuuteen tehdä kuntarakenneselvityksiä Turun kanssa ja luovuttaa uusia maa-alueita Turulle. Vuonna [[2006]] valtioneuvosto määräsi kuitenkin Turun lähialueen kunnat yhteiseen selvitystyöhön kuntarakenteen uudistamisesta.<ref name="turunsanomat.fi/mielipiteet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:1:2006-10-28;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:415116,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = Puheet suur-Turusta syrjään seudun kuntien neuvotteluista | Tekijä = Turun Sanomat | Ajankohta = 28.10.2006 | Viitattu = 24.6.2008}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:1:2008-05-31;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:544319,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = Turulle ei heru vastakaikua | Tekijä = Turun Sanomat | Ajankohta = 31.5.2008 | Viitattu = 24.6.2008}}</ref>
== Kaupunkikuva ==
=== Ympäristö ===
[[Kuva:Turku Cathedral and Aura River.jpg|thumb|200px|[[Aurajoki]] ja [[Turun tuomiokirkko]] syksyllä.]]
Turun pinta-ala on [[Maanmittauslaitos|maanmittauslaitoksen]] {{Päiväys|{{Suomen kunta/pinta-ala|päiväys}} }} tekemien mittausten mukaan {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} [[neliökilometri|km²]], josta {
{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }} km² on maata, {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} km² sisävesialueita ja loput {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }} km² merivesialueita.<ref name="pinta-ala" /> Turun rajanaapurikuntia ovat [[Aura (kunta)|Aura]], [[Kaarina]], [[Lieto]], [[Masku]], [[Mynämäki]], [[Naantali]], [[Nousiainen]], [[Pöytyä]], [[Raisio]] ja [[Rusko]]. Kaupunkia ei virallisesti ole koskaan perustettu, vaan se on syntynyt hyvien maantieteellisten olosuhteiden johdosta teiden ja jokien risteykseen [[Koroinen|Koroisiin]], muutaman kilometrin päähän nykyiseltä Turun torilta. Tällä historiallisella paikalla käytiin kauppaa jo 1150-luvulla ja 1229 sinne siirrettiin piispanistuin. Vuosilukua pidetään myös Turun kaupungin perustamisajankohtana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turkutouring.fi/public/?contentid=16431&nodeid=8575 | Nimeke = Turun historia lyhyesti | Tekijä = TURKU TOURING | Ajankohta = 18.11.2005 | Viitattu = 28.8.2008}}</ref> Kaupungin alkuvaiheista on samantapaista perimätietoa kuin [[Rooma]]n synnystä, koska kaupunki on rakennettu seitsemälle kukkulalle. Mäet ovat etelästä pohjoiseen [[Kakolanmäki]], [[Puolalanmäki]], [[Samppalinna]]nmäki, [[VI kaupunginosa (Turku)|Aninkaistenmäki]], [[Yliopistonmäki]], [[Vartiovuorenmäki]] ja [[II kaupunginosa (Turku)|Kerttulinmäki]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/treffi/?ts=1,3:1013:0:0,4:13:0:1:2002-07-17,104:13:114569,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = Sen seitsemän kukkulaa | Tekijä = Turun Sanomat | Ajankohta = 17.7.2002 | Viitattu = 31.3.2008}}</ref> Turun pohjoisimmasta kolkasta eteläisimpään on matkaa yhteensä 45 kilometriä. Sen pohjoisin osa, kaupunkiin [[1973]] liitetty entisen [[Paattinen|Paattisten]] kunnan alue, ulottuu pitkän ja kapean kiilan muotoisena [[Kurjenrahkan kansallispuisto|Kuhankuono]]n kahdeksan kunnan rajapyykille, joka on Turun pohjoisin kohta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://paikka-maa.utu.fi/kartta/kyo/kohteet_htm/1712.htm | Nimeke =Kulttuuriympäristöohjelman arvokkaat kohteet: Kuhankuonon rajakivi | Viitattu =31.3.2008}}</ref> Turun alueen suurin leveys sen sijaan on vain 15 kilometriä. Turun lounaisosa koostuu saarista, joista suurimmat ovat [[Ruissalo]], [[Hirvensalo]], [[Satava]] ja [[Kakskerta]]. Saarten metsät ovat paikoin lehtipuuvoittoisia. Pohjoisempana sisämaassa Paattisilla [[havumetsä]]t ovat selvästi vallitsevia.
Ruissalon saari Turun edustalla on sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue koko Suomessa ja Turun tärkeimpiä luonnonsuojelullisia kohteita. Sen [[Lehto|lehdot]] kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin [[Natura 2000]] -verkostoon vuonna [[
00]]. Jo ennen Natura-verkkoon liittämistä saarelle oli perustettu Ruissalon ja Marjaniemen [[luonnonsuojelualue]]et, joiden yhteispinta-ala on noin 85 hehtaaria. Ruissalo mukaan lukien Turun kaupungin alueella sijaitsee 12 luonnonsuojelualuetta. Lisäksi Turun kaupunki omistaa puolet ähkinäisten saaresta Naantalissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oppisopimus.turku.fi/public/default.aspx?contentid=56983 | Nimeke = Turun luonnonsuojelualueet | Ajankohta = 11.4.2007| Viitattu = 24.6.2008}}</ref> === Vesistöt ===
| |||