Ero sivun ”Rannikkotykistö” versioiden välillä

108 merkkiä poistettu ,  13 vuotta sitten
Kumottu muokkaus 7110257, jonka teki Hannu (keskustelu) -muuttaa koko kappaleen sisältöä
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
(vähän historiaa)
(Kumottu muokkaus 7110257, jonka teki Hannu (keskustelu) -muuttaa koko kappaleen sisältöä)
'''Rannikkotykistö''', meritse (tai muuten vesitse, esimerkiksi järvellä [[Laatokka]]) tapahtuvien hyökkäysten torjuntaan tarkoitettu rannikolle sijoitettu [[tykistö]]. Rannikkotykistö on ollut osa asevoimia useimmissa Euroopan maissa, Saksassa, Skandinavian maissa, Venäjän keisarikunnassa ja Neuvostoliitossa. Rannikkotykistö on osa [[rannikkopuolustus]]ta, johon osallistuvat [[merivoimat]] ja liikkuvat rannikkojoukot (muun muassa [[rannikkojääkäri]]t) [[ilmavoimat|ilmavoimien]] tukemina.
 
Rannikkotykistön kulta-aikaa erillisenä aselajina oli [[1900-luku|1900-luvun]] alku. Venäjän keisarikunta perusti rannikkotykistölinnakkeita Suomenlahden rannoille Pietarin puolustamiseksi. Sen rungon muodostivat kiinteät, suurikokoiset, pitkäkantamaiset [[tykki|tykit]] ja [[kanuuna]]t, jotka ampuivat räjähtäviä ammuksia. Tykkeihin liittyi monimutkainen järjestelmä liikkuviin maaleihin tähtäämiseksi. Suomessa tätä kehitysvaihetta edustaa muun muassa Helsingin edustalla [[kuivasaari|Kuivasaaressa]] sijaitseva 12-tuumainen (305 mm) rannikkotykki (ks. [http://www.rt-kilta.net/kuivasaari.html Suomenlinnan Rannikkotykistökilta]) ja vastaavat tykit Örössä. Toisen maailmansodan jälkeen kiinteän tykistön alttius ilma- ja ohjushyökkäyksille on vähentänyt sen merkitystä. Tykistön etu verrattuna ohjuksiin on sen edullisuus. Lisäksi tykistöä on lähes mahdoton häiritä ja sitä voidaan käyttää myös varoitustulen antamiseen. Kuitenkin kiinteiden asemien haavoittuvuus ja staattisuus, pieni kantama verrattuna [[ohjus|ohjuksiin]] (joiden kantama jopa yli 200 km) ja suhteellinen tehottomuus ovat johtaneet siihen, että kiinteän rannikkotykistön aika on loppumassa.
 
==Rannikkotykistö Suomessa==
32 524

muokkausta