Ero sivun ”Temperamaalaus” versioiden välillä

15 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
p
typo, w
(lisäystä ja järjestelyä)
p (typo, w)
'''Temperamaalaus''' on maalaus, jossa värien sideaineena on munankeltuainen tai [[kaseiini]]. Sana ''tempera'' tulee latinan sanasta temperare, joka tarkoittaa sekoittamista. Tempera on alunperin tarkoittanut kaikkia sideaineita, sittemmin nimenomaan munatemperaa.<ref name="Akke Kumlien">Akke Kumlien: Taidemaalauksen käsikirja, s. 143. WSOY, 1962. Suomentanut Onni Oja</ref>
Temperavärit kehitettiin luultavasti antiikin aikana, ja keskiajalla niistä tuli yleisemmin käytettyjä värejä. Renesanssimaalauksista esimerkiksi [[Sandro Botticelli]]n ''maalaus [[Venus ja Mars'']] [[National Gallery]]ssä oonon maalattu lukuisilla päällekkäisillä temperakerroksilla. <ref name="Taiteen Pikkujättiläinen">Taiteen pikkujättiläinen, s. 742-743. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X</ref>
Tempera soveltuu erityisesti kovalle pohjalle kuten puulle maalaamiseen. Temperaan ja etenkin rasvaiseen temperaan pohjautuneet [[öljyväri]]t syrjäyttivät temperan 1500-luvulla. Temperalla maalaaminen tuli kuitenkin uudestaan muotiin 1800-luvun lopulla. Myös 1990-luvulla ja 2000-luvulla munatempera on kokenut aika ajoin pieniä renessansseja. <ref name="Taiteen Pikkujättiläinen">Taiteen pikkujättiläinen, s. 742-743. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X</ref>
 
Lisäksi tempera voi olla laihaa tai rasvaista. Laihassa temperassa on sideaineen ohella vain liima-ainetta (esimerkiksi munaa), rasvaisessa on mukana kuivuvaa öljyä. Rasvainen emulsio on liuos, johon tarvitaan vettä, öljyä ja liima-ainetta emulgaattoriksi. Emulsio voi sisältää myös öljyä, hartsiliuosta tai vahaa. Joskus siihen lisätään ranskalaista tärpättiä säilyvyyden vuoksi, tai hunajaa värin koostumuksen parantamiseksi. <ref name="Akke Kumlien">Akke Kumlien: Taidemaalauksen käsikirja, s. 143. WSOY, 1962. Suomentanut Onni Oja</ref>
Kananmunan [[albumiini]] emulgoi öljynmuuttaa öljyn samaan tapaan kuin [[majoneesi]]a tehtäessä.
 
 
Kuivuttuaan tempera-sidosaine muuttuu veteen tai öljyyn liukenemattomaksi.
Temperaväri kuivuu nopeasti. Ilman [[vernissa]]a värit ovat himmeitä ja hennon [[pastellisävy]]isiäpastellisävyisiä, mutta vernissa antaa väreille kiiltoa ja syvyyttä.
Temperavärejä käytetään tyypillisesti läpikuultavina kerroksina. Silloin voidaan ensin luoda [[Kompositio (kuvataide)|sommittelu]] ja [[piirustus]], seuraavaksi valot ja varjot ja vasta lopuksi lisätä kerros jossa on paikalliset värisävyt.
Temperamaalit soveltuvat taidemaalauksen lisäksi laajasti rakennuksien ja huonekalujen pinnoiksi. <ref>Kevät toi maalarin, perinteinen ulkomaalaus, Panu Kaila, Jyväskylä 2000</ref> <ref> Puurakennusten ulkomaalaus, Kalevi Järvinen, Hämeenlinna 2000</ref> <ref>Restaurointikortisto; Keittomaali, Museovirasto, 1993</ref> <ref>Restaurointikortisto; Öljymaali, Museovirasto, 1993</ref> <ref>Talo kautta aikojen Julkisivujen historia; Panu Kaila (Pietarila, Tomminen), Helsinki 1987</ref> <ref>Talotohtori, Panu Kaila, Porvoo 2000</ref>
16 632

muokkausta