Ero sivun ”Tietoisuus” versioiden välillä

1 merkki poistettu ,  12 vuotta sitten
p
[[Alan Turing]]in kehittämä Turingin testi on testi, joka alun perin oli tarkoitettu sen testaamiseen, täyttääkö [[tietokone]] [[älykkyys|älykkyyden]] operationaalisen määritelmän. Testiä käsitellään usein [[tekoäly]]stä puhuttaessa. Kokeessa ihminen asetetaan keskustelemaan toisaalta tietokoneen ja toisaalta ihmisen kanssa. Ajatuksena on, että tietokone on älykäs, jos sen vastauksia ei pysty erottamaan ihmisen vastauksista, eli tarkkailija ei osaa sanoa, kumpi keskustelukumppaneista on ihminen ja kumpi kone. Turingin testin läpäisevä tekoäly onnistuu siis ainakin vaikuttamaan ajattelevalta. Jotta kokeen kielellisiä taitoja mittaava universaali luonne säilyisi, toteutetaan se tekstipohjaisesti.
 
Turingin testi on synnyttänyt paljon keskustelua tutkijoiden keskuudessa. Esimerkiksi [[Daniel Dennett]] ja [[Douglas Hofstadter]] ovat katsoneet, että mikä tahansa joka läpäisee Turingin testin on välttämättä tietoinen,<ref>Dennett, D. C. & Hofstadter, D.: ''The Mind's I: Fantasies and reflections on self and soul'', 1985. ISBN 978-0-553-34584-1.</ref> kun taas esimerkiksi [[David Chalmers]] on katsonut, että myös [[filosofinen zombi]] läpäisisi testin olematta kuitenkaan tietoinen.<ref>Chalmers, D.: ''The Conscious Mind: In Search of a Fundamental Theory''. Oxford University Press, 1997. ISBN 0-19-5117890195117891.</ref> [[John Searle]] kehitti [[ajatuskoe|ajatuskokeen]] nimeltä [[kiinalaisen huoneen argumentti|kiinalainen huone]], jonka tarkoituksena on ollut osoittaa ongelmia Turingin testin ajatuksessa.<ref>Searle, John: "Minds, Brains and Programs" ''Behavioral and Brain Sciences'' 3, 1980, 417–424.</ref> Searle pyytää lukijoitaan kuvittelemaan huoneen, jossa on kiinaa osaamaton henkilö, joka ottaa toisesta ovesta vastaan kiinalaisia kirjoitusmerkkejä ja palauttaa toisesta ovesta vastaukseksi toisia kiinalaisia kirjoitusmerkkejä sen mukaan, mitä hänellä olevat sääntökirjat sanovat. Ulkoisen tarkastelun perusteella henkilö vaikuttaa osaavan kiinaa, mutta todellisuudessa hän ei osaa. Tästä argumentista on keskusteltu laajasti sen vuonna 1980 tapahtuneen julkaisun jälkeen.
 
On myös esitetty, että koko kysymys tietoisuudesta on jo luonteeltaan antropomorfinen. [[Edsger Dijkstra]] kommentoi, että ”kysymys siitä, voiko tietokone ajatella, ei ole sen kiinnostavampi kuin kysymys, voiko sukellusvene uida”. Tällä hän viittasi siihen näkemykseen, että koneiden toiminnasta käytetään erilaisia sanoja kuin eläinten toiminnasta silloinkin, kun tulokset ovat samoja &mdash; aivan kuten sukellusveneiden ei normaalisti sanota uivan.
62 262

muokkausta