Ero sivun ”Vesilasi (höyrykone)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 10:
Vesilaseja on pääsääntöisesti kaksi eli kuljettajan ja lämmittäjän puolella kuten [[injektori]]tkin, joskin mm. [[Jokioisten Museorautatie]]n Porterissa, [[Suomen Rautatiemuseo]]ssa olevassa [[Rro2 – kapearaideveturi]]ssa ja Äänekosken muistomerkkiveturissa kuljettajanpuoleinen vesilasi on korvattu päällekkäin asetetuilla ns. koestushanoilla, joista ylempi on veden ylärajan ja alempi alarajan kohdalla.
[[Kuva:Vesilasijahanat1.jpg|thumb|Ruston-paikallishöyrykoneen koestushanat ja vesilasi metallisuojineen; ylhäällä keskellä oleva kiinnityskoloin varustettu viisto hanallinen levy on katsastajan tarkastusmittarin eli ns. insinöörimittarin paikka.]]
Kaikissa kattiloissa on erillinen hana ja kiinnityspiste ns. insinöörimittarille eli kattilan katsastuksen suorittavan tarkastajan omalle tarkastusmittarille. Joissakin kattiloissa se on sijoitettu ylemmän koestushanan yhteyteen.
Myös [[Vr4]] Mullikuhnuri – veturissa asianlaita oli alun perin näin, joskin koestushanat vaihdettiin varsin nopeassa tahdissa vesilaseihin. Vain parissa museoidussa leveäraideveturissa ovat koestushanat säilyneet.
 
Myös [[Vr4]] Mullikuhnuri – veturissa asianlaita oli aluntyypin perinSuomeen näintullessa koestushanat, joskin koestushanathanat vaihdettiin varsin nopeassa tahdissa vesilaseihin. Vain parissa museoidussa leveäraideveturissa ovat koestushanat säilyneet.
 
Muuten koestushanoja käytettiin vain tallikattiloissa eli varikoilla olleissa kiinteissä monikäyttökattiloissa sekä siirrettävissä paikallishöyrykoneissa eli lokomobiileissa. Joissakin näistä saattoivat hanojen ja vesilasin sijoituspaikat olla toisin päin kuin vetureissa.