Ero sivun ”Joutselän taistelu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Joutselän taistelu''' käytiin [[Suuri Venäjän sota|Ruotsin ja Venäjän välisen sodan]] ([[1555]]–[[1557]]) alkuvaiheissa vuonna 1555. Taistelussa [[Juho Maununpoika|Juho Maununpojan]] johtama 500 miehen suomalaisjoukko voitti huomattavasti suuremman venäläisjoukon. Taistelu on jäänyt sotahistoriaan, koska Juho Maununpoika ajan sodankäyntitavasta poiketen
hyödynsi taitavasti maastoa, suksimiesten liikkuvuutta sekä yllätystä ja korvasi siten suuren miesalivoiman. Sotataidollisesti Joutselän taistelua voidaan verrata talvisodan mottitaktiikkaan.<ref name="Syrjö2004">Syrjö 2004, s. 482.</ref> Taistelun kunniaksi pystytettiin Joutselkään muistomerkki vuonna 1931.<ref name="Väänänen/10">Väänänen 1939: 11.</ref>
 
== Taustaa ==
Rivi 21:
 
===Taistelutapahtumat===
Kun venäläisten etujoukko havaitsi suomalaisjoukon keskustan, se pysähtyi ja levittäytyi tulitaistelua varten. Levittäytymisen ollessa käynnissä suomalaisten pienet tykit ampuivat yhteislaukauksen ja välittömästi tämän jälkeen suomalaiset aloittivat hyökkäyksen keskustassa saarrostaen syvän lumen haittaamia ja hämmentyneitä venäläisjoukkoja, jotka eivät olleet vielä ehtineet taisteluryhmitykseen. Ruhtinas Bibikov kaatui heti hyökkäyksen alussa suomalaisten tykkien yhteislaukaukseen.<ref name="Väänänen/11">Väänänen 1939: 11.</ref> Kertoman mukaan hän kaatui viinatuoppi kädessään, jonka hän oli juuri kohottanut Juhana (Juho) Maununpojan kunniaksi.<ref name="Väänänen/11" /> Pian venäläiset näkivät, että sivustojen metsistä ilmestyi suomalaisia suksimiehiä, jotka etenivät kaukana tiestä kohti rajaa. Järjestäytymätön venäläiskärki ei voinut pitää puoliaan suomalaisjoukon keskustan hyökkäystä vastaan, vaan pakeni.
 
Juho Maununpoika päätti jatkaa hyökkäystä venäläisten taisteluun valmistautumattoman päävoiman sivustoja vastaan. Järjestäytymättömänä venäläisjoukko ei kyennyt vastarintaan, vaan alkoi paeta laumana kohti rajaa. Suomalaisjoukot olivat onnistuneet katkaisemaan paluutien, mutta eivät miesten vähälukuisuuden takia pystyneet estämään venäläisjoukon pakoa. Kuultuaan pääjoukon tappiosta muutkin rajan ylittäneet venäläisosastot kääntyivät takaisin.