Wikipedia

Ero sivun ”Suomen Asianajajaliitto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
MakeF (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
2 362 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Suomen Asianajajaliiton logo.svg|thumb|Suomen Asianajajaliiton logo]]
 
'''Suomen Asianajajaliitto''' (ruotsiksi Finlands Advokatförbund) on vuonna 1958 perustettu asianajajalakiin perustuva julkisoikeudellinen yhteisö. Julkisoikeudellista liittoa edelsi vuonna 1919 perustettu Suomen Asianajajaliitto ry.
 
Ainoastaan Asianajajaliiton jäsenet saavat käyttää ammattinimikettä "asianajaja". Asianajajaliiton jäsenyyttä hakevalta edellytetään:
Suomessa oli vuoden 2006 lopussa 1086 [[asianajotoimisto]]a (luvussa ovat mukana myös asianajotoimistojen sivu- ja rinnakkaistoimistot) ja niissä työskenteli 1777 asianajajaa (luvussa on mukana 129 julkista oikeusavustajaa, jotka ovat Suomen Asianajajaliiton jäseniä) ja noin 550 avustavaa lakimiestä. Noin puolet asianajajista ja asianajotoimistojen palveluksessa olevista avustavista lakimiehistä työskentelee pääkaupunkiseudulla. Asianajajista naisia on 25,2 %. <ref> Suomen Asianajajaliiton vuosikertomus 2006 </ref>▼
- ylempää oikeustieteellistä loppututkintoa (lakimies, OTK/OTM))
- vähintään neljän vuoden kokemusta lakimiestehtävistä, joista vähintään kaksi vuotta asianajollisista tehtävistä
- asianajajatutkinnon suorittamista
- asianajajalain ja liiton sääntöjen mukaista sopivuutta tehtävään
 
Asianajajat eroavat edellä mainituilla perusteilla muista oikeudellisia palveluita tarjoavista lakimiehistä. Asianajotoimisto-nimikettä saa käyttää vain sellainen toimisto, jonka omistaa asianajaja.
Asianajajaliitto vastaa asianajajien ja oikeusavustajien ammatillisesta, eli [[hyvä asianajajatapa|hyvän asianajajatavan]] valvonnasta yhdessä [[valtioneuvosto]]n [[oikeuskansleri]]n kanssa. Suomen Asianajajaliiton hallituksella on velvollisuus valvoa asianajajien toimintaa ja sen tulee epäkohdista tiedon saatuaan puuttua niihin. Viime kädessä hallitus voi saattaa vireille asianajajaan kohdistuvan valvontamenettelyn. Valvonta-asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta vastaa lautakunta, johon kuuluu asianajajien lisäksi ammattikunnan ulkopuolisia jäseniä, mm. oikeustieteen professoreja ja tuomareita. Valvontalautakunnan päätöksestä voi menettelyn kohteena oleva asianajaja ja valtioneuvoston oikeuskansleri valittaa [[Helsingin hovioikeus|Helsingin hovioikeuteen]].▼
 
Julkisuudessa ja kansalaiskeskustelussa termit "lakimies" ja "asianajaja" sekoittuvat usein toisiinsa. Lyhyesti sanoen kaikki asianajajat ovat lakimiehiä, mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia (Suomen Asianajajaliiton jäseniä).
Myös päätöksestä, jolla henkilöä ei ole hyväksytty Asianajajaliiton jäseneksi, voi valittaa hovioikeuteen.
 
▲Suomessa oli vuoden 20062008 lopussa 1086noin 800 [[asianajotoimisto]]a (luvussa ovat mukana myös asianajotoimistojen sivu- ja rinnakkaistoimistot) ja niissä työskenteli 1777noin 1850 asianajajaa (luvussa on mukana 129 julkista oikeusavustajaa, jotka ovat Suomen Asianajajaliiton jäseniä) ja noin 550600 avustavaa lakimiestä. Noin puolet asianajajista ja asianajotoimistojen palveluksessa olevista avustavista lakimiehistä työskentelee pääkaupunkiseudulla. Asianajajista naisia on noin 25,2 %. <ref> Suomen Asianajajaliiton vuosikertomusvuosikatsaus 20062008 </ref>
Liitto seuraa oikeuskehitystä maassa sekä tekee työtä kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi. Vuonna 2000 Asianajajaliitto julkaisi oikeusturvaohjelman, jossa tuotiin esiin näkemys oikeusturvan tasosta Suomessa.
 
Asianajajaliitto vastaa asianajajien ja oikeusavustajien ammatillisesta, eli [[hyvä asianajajatapa|hyvän asianajajatavan]] valvonnasta yhdessä [[valtioneuvosto]]n [[oikeuskansleri]]n kanssa. Asianajajaliiton jäsenten tehokas valvonta erottaakin heidän toimintansa muiden oikeudellisten palveluiden tarjoajista (lakimiehet, lakiasiantoimistot). Kuka tahansa voi kannella asianajajan asiattomasta toiminnasta Asianajajaliiton valvontalautakunnalle. Valvontamenettely on kantelijalle maksuton.
Vain erityisen ammattitutkinnon suorittaneet Asianajajaliiton jäseniksi hyväksytyt, kokeneet lakimiehet saavat käyttää ammattinimikettä [[asianajaja]].
 
Myös Suomen Asianajajaliiton hallituksella on velvollisuus valvoa asianajajien toimintaa ja sen tulee puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Viime kädessä hallitus voi saattaa vireille asianajajaan kohdistuvan valvontamenettelyn.
 
▲Asianajajaliitto vastaa asianajajien ja oikeusavustajien ammatillisesta, eli [[hyvä asianajajatapa|hyvän asianajajatavan]] valvonnasta yhdessä [[valtioneuvosto]]n [[oikeuskansleri]]n kanssa. Suomen Asianajajaliiton hallituksella on velvollisuus valvoa asianajajien toimintaa ja sen tulee epäkohdista tiedon saatuaan puuttua niihin. Viime kädessä hallitus voi saattaa vireille asianajajaan kohdistuvan valvontamenettelyn. Valvonta-asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta vastaa lautakunta, johon kuuluu asianajajien lisäksi ammattikunnan ulkopuolisia jäseniä, mm. oikeustieteen professoreja ja tuomareita. Valvontalautakunnan päätöksestä voi menettelyn kohteena oleva asianajaja ja valtioneuvoston oikeuskansleri valittaa [[Helsingin hovioikeus|Helsingin hovioikeuteen]].
 
Asianajajaliitto seuraa aktiivisesti oikeuskehitystä sekä tekee työtä kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi. Liitto jättää vuosittain lausuntonsa liki kaikista keskeisistä lainsäädäntöuudistuksista.
 
Suomen Asianajajaliitto on [[Suomen Lakimiesliitto|Suomen Lakimiesliiton]] jäsenjärjestö ja kuuluu jäsenenä[[ Euroopan unioni]]n asianajajajärjestöjen neuvostoon CCBE:hen.
 
Suomen Asianajajaliitto julkaisee kahta lehteä, oikeudellisia artikkeleita sisältävää [[Defensor Legis]]tä ja Advokaatti-nimistä kuvalehteäjäsenlehteä.
 
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtajana toimii [[Riitta Leppiniemi]], aiemmin tehtävässä ovat toimineet mm. [[Kari Lautjärvi]], [[Matti Manner]], [[Tomas Lindholm]], [[Pekka Sirviö]], [[Pauli Alankoja]], [[Jukka Peltonen]], [[Erkki-Juhani Taipale]], [[Erik Salvén]], [[Kaarlo Ståhlberg]] ja [[Lars Hornborg]].
 
Asianajajien toiminnan valvontalautakunnan puheenjohtajana toimii [[Aarno Arvela]].
 
Asianajajaliiton pääsihteerinä toimii Markku Ylönen.
 
==Aiheesta muualla==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Asianajajaliitto”