'''Possessiivipronominit''', eli '''omistuspronominit''' ovat [[Pronomini|pronomineja]], joita käytetään omistamisen ilmaisemiseen. Ne vastaavat merkitykseltään [[persoonapronomini]]en genetiivejä. Possessiivipronimineja on useimmissa [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisissa kielissä]], mutta ei esimerkiksi [[suomen kieli|suomessa]].
== Possessiivipronomit eri kielissä ==
Rivi 5:
=== Suomessa ===
Suomessa ei ole varsinaisia possessiivipronomineja, vaan niiden sijastaasemesta käytetään substantiiviin liitettyä [[possessiivisuffiksi|possessiivisuffikseja]]. Lisäksi substantiivin edellä voi olla persoonapronominin genetiivi, mutta sen voi myös jättää pois. Puhekielessä on kuitenkin yleistä, että possessiivisuffiksi jätetään usein pois ja käytetään vain persoonapronominin genetiiviä, mutta tätä ei [[yleiskieli|yleiskielessä]] pidetä hyväksyttävänä.
* (Minun) kirja'''''ni'''''
Rivi 37:
=== Ranska ===
[[Ranskan kieli|Ranskan kielessä]] käytetään myös possessiivipronomineja, jotkapossessiivipronominit taipuvat pääsanansa (omistetun esineen, eieivät siis omistajan) kanssa samassa [[Suku (kielioppi)|suvussa]] ja [[Kieliopillinen luku|luvussa]]. Pronominit ovat eri persoonissa seuraavat:
* yksikön ensimmäisessä: ''mon'' (maskuliini), ''ma'' (feminiini) tai ''mes'' (monikko)
