Wikipedia

Ero sivun ”Stalinismi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
rv, lähteetön
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Kommunismi}}
'''Stalinismi''' on käsite, jolla viitataan [[Josif Stalin]]in oppien mukaiseen jyrkkään kommunismin[[kommunismi]]n suuntaukseen ja [[politiikka|poliittiseen]] järjestelmään.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Stalinismi yhdistetään etenkin Stalinin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] kielteisinä pidettyihin ilmiöihin kuten [[Stalinin vainot|terroriin]], [[Henkilöpalvonta (politiikka)#Stalin|henkilöpalvontaan]] ja vallan keskittymiseen. Stalinin kuoleman (1953) jälkeen stalinisteiksi kutsuttiin, yleensä pilkallisesti, varsinkin niitä kommunisteja, jotka pitäytyivät Stalinin ajan poliittisessa puheessa ja menettelytavoissa ja jyrkimmin korostivat Neuvostoliiton johtavaa asemaa.<ref name="sanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä=Paastela, Jukka | Nimeke=Sosialismin sanakirja | Sivu=134–135 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sosialidemokraattisen nuorison keskusliitto | Vuosi=1975}}</ref> 1960-luvulta lähtien sillä on tarkoitettu myös kommunistisen puolueen jyrkempää, [[proletariaatin diktatuuri]]in pyrkivää ja Neuvostoliiton ehdotonta johtoasemaa korostavaa suuntausta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Facta 2001, 15, Sis–suo | Sivu=palsta 261 | Selite=”...1960-luvulta lähtien useissa maissa käytetty nimitys, jolla tarkoitetaan puolueen jyrkempää, proletariaatin diktatuuriin pyrkivää ja Neuvostoliiton ehdotonta johtoasemaa korostavaa ideologiaa” | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-0-10236-9 | Viitattu=11.2.2009}}</ref>
 
Neuvostoliitossa Stalinin aikakauteen otettiin arvosteleva asenne [[NKP]]:n pääsihteeri [[Nikita Hruštšov]]in johdolla vuodesta 1956. Hruštšovin ajan muutoksista ja arvostelusta on käytetty nimitystä [[destalinisointi]]. [[Kiina]]laiset eivät hyväksyneet toimia, mikä johti [[Kiinan kansantasavalta|Kiinan]] ja Neuvostoliiton välien rikkoutumiseen. Stalinia arvostelevien [[trotskilaisuus|trotskilaisten]] mielestä stalinilaisuus ei olennaisilta osiltaan poistunut Hruštšovin aikana.<ref name="sanakirja"/>
 
[[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] stalinilaisuutta käytettiin joskus myönteisenä adjektiivina, mutta sillä ei tarkoitettu aatetta. Stalinin aate oli [[marxismi-leninismi]], jonka keskeiset linjaukset hän määritteli noustuaan valtaan.
 
== Historia==
 
Trotskilaisten keskuudessa sanaa ”stalinismi” käytetään haukkumanimityksenä Neuvostoliiton vuoden 1925 jälkeiselle yhteiskuntajärjestelmälle, jossa [[kapitalismi|kapitalistisen]] talouden ottaa haltuun valtiokoneisto. Stalinismi-sanaa käyttävät myös sellaiset henkilöt, jotka sanovat olevansa [[marxismi|marxilaisuuden]] kannattajia mutta jotka viittaavat kielteisesti neuvostojärjestelmän [[totalitarismi|totalitaariseen]] luonteeseen. Stalinin kuoleman ja varsinkin Nikita Hruštšovin 1956 pitämän Stalinin tuominneen puheen jälkeen kommunistiset puolueet Itä-Euroopan sosialistisissa maissa jakautuivat hruštšovilaiseen suuntaukseen, joka tuomitsi Stalinin valtakauden aikaiset puhdistukset, ja suuntaukseen, joka ei näin tehnyt ([[Albania]], Kiina). Tämä jako on edelleen olemassa monien maiden kommunististen puolueiden kesken. Stalinilaiset puolueet ilmoittavat olevansa [[Marxismi-leninismi|marxilais-leniniläisiä]].
 
Stalinin maine lännessä on enimmäkseen hyvin huono. Neuvostoliitossa stalinilainen järjestelmä turvautui väkivaltaan, joukkokarkotuksiin ja oikeudenkäynteihin pyrkiessään taistelemaan kansanvihollisina pitämiään luokkia vastaan, koska jatkuvasti oli olemassa vaara, että kapitalistiluokka pyrkisi uudelleen valtaan. Stalinin valtakaudella Neuvostoliiton turvallisuuselinten vastatoimissa tuomittiin osa vankeuteen ja osa kuolemaan. Myös muissa liittolaismaissa stalinilaisiksi luonnehditut hallitukset harjoittivat politiikkaa, jota tiedotusvälineissä on luonnehdittu yksinvaltaiseksi ja ihmisoikeuksia rikkoviksi. [[Romania]]n ja [[Albania]]n lännessä ”stalinistiseksi” luonnehdittu järjestelmä pysyi vallassa 1980-luvulle saakka. [[Pohjois-Korea]]ssa sellaisen järjestelmän on katsottu olevan vallassa vieläkin.
 
Stalinismi nousi aika ajoin esiin 1960-luvulla [[Suomen Kommunistinen Puolue|SKP:ssa]], missä se käsitettiin pääosin henkilön- tai yksilönpalvontaan suppeasti kuuluvaksi tuomittavaksi ilmiöksi. Stalinismia käytettiin myös [[propaganda]]-aseena SKP:n mustamaalaamiseen.<ref name="tt">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/tt2006/gr_kayhko.htm | Nimeke=Inkeri Lehtinen ja stalinismi SKP:ssa | Tekijä=Käyhkö, Ulla | Selite=Artikkeli perustuu pro gradu -tutkielmaan ''Inkeri Lehtinen ja stalinismi SKP:ssa: Lehtisen elämä ja erityisesti osallistuminen SKP:n johdon 1960-luvun stalinismikeskusteluun (1960–1968)''. Tampereen yliopisto, historiatieteen laitos, yleinen historia, 2005 | Julkaisu=Työväentutkimus | Ajankohta=2006 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=12.2.2009}}</ref>▼
 
== Uusstalinismi==
Rivi 18 ⟶ 8:
Uusstalinismi-sanaa on käytetty kommunistisista suuntauksista ja pyrkimyksistä, joiden on koettu tähtäävän samankaltaisiin järjestelmiin kuin Stalinin johtama hallinto Neuvostoliitossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanats.html | Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja, s-alkuiset sanat | Tekijä=Korpela, Jukka K. | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Jukka K. Korpela | Viitattu=12.2.2009}}</ref>
 
[[Saparmurat Nijazov]]in johtamaa [[Turkmenistan]]ia (1991–2006) on kutsuttu uusstalinistiseksi valtioksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.rferl.org/content/Article/1342109.html | Nimeke=Central Asia Report: April 12, 2005 | Tekijä= | Selite=”Turkmenistan is an isolationist, neo-Stalinist dictatorship that obeys laws peculiar to that political genre – –” | Julkaisu= | Ajankohta=12.4.2005 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Radio Free Europe | Viitattu=13.2.2009 | Kieli={{en}} }}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.freedomhouse.org/template.cfm?page=47&nit=408&year=2006 | Nimeke=Country Report: Turkmenistan (2006) | Tekijä= | Selite=”Turkmenistan has the only remaining neo-Stalinist regime in the world, along with North Korea.” | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Freedom House | Viitattu=13.2.2009 | Kieli={{en}} }}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.independent.co.uk/news/obituaries/saparmurat-niyazov-429556.html | Nimeke=Saparmurat Niyazov | Tekijä=Osbornm, Andrew | Selite=”– – and nurtured a neo-Stalinist cult of personality around himself.” | Julkaisu=The Independent | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=22.12.2006 | Viitattu=13.2.2009 | Kieli={{en}} }}</ref>▼
Jossakin määrin stalinilaista liikehdintää esiintyy yhä varsinkin Venäjällä, ainakin Josif Stalinin muistoon kohdistuvan kunnioituksen muodossa. Esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi [[Stalinilainen blokki]], jota johtaa Stalinin pojanpoika, sekä useat kommunistiset puolueet.
 
== Suomessa ==
▲[[Saparmurat Nijazov]]in johtamaa [[Turkmenistan]]ia (1991–2006) on kutsuttu uusstalinistiseksi valtioksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.rferl.org/content/Article/1342109.html | Nimeke=Central Asia Report: April 12, 2005 | Tekijä= | Selite=”Turkmenistan is an isolationist, neo-Stalinist dictatorship that obeys laws peculiar to that political genre – –” | Julkaisu= | Ajankohta=12.4.2005 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Radio Free Europe | Viitattu=13.2.2009 | Kieli={{en}} }}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.freedomhouse.org/template.cfm?page=47&nit=408&year=2006 | Nimeke=Country Report: Turkmenistan (2006) | Tekijä= | Selite=”Turkmenistan has the only remaining neo-Stalinist regime in the world, along with North Korea.” | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Freedom House | Viitattu=13.2.2009 | Kieli={{en}} }}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.independent.co.uk/news/obituaries/saparmurat-niyazov-429556.html | Nimeke= | Tekijä= | Selite=”– – and nurtured a neo-Stalinist cult of personality around himself.” | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=13.2.2009 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
▲Stalinismi[[Suomi|Suomessa]] stalinismi nousi aika ajoin esiin 1960-luvulla [[Suomen Kommunistinen Puolue|SKP:ssaSuomen kommunistisessa puolueessa]], missä se käsitettiin pääosin henkilön- tai yksilönpalvontaan suppeasti kuuluvaksi tuomittavaksi ilmiöksi. Stalinismia käytettiin myös [[propaganda]]-aseena SKP:n mustamaalaamiseen.<ref name="tt">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/tt2006/gr_kayhko.htm | Nimeke=Inkeri Lehtinen ja stalinismi SKP:ssa | Tekijä=Käyhkö, Ulla | Selite=Artikkeli perustuu pro gradu -tutkielmaan ''Inkeri Lehtinen ja stalinismi SKP:ssa: Lehtisen elämä ja erityisesti osallistuminen SKP:n johdon 1960-luvun stalinismikeskusteluun (1960–1968)''. Tampereen yliopisto, historiatieteen laitos, yleinen historia, 2005 | Julkaisu=Työväentutkimus | Ajankohta=2006 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=12.2.2009}}</ref>
Politiikan tutkija [[Iivi Anna Masso|Iivi Masso]]n mukaan ”uusstalinismi” on ollut [[Suomi|Suomessa]] viime vuosina nousussa. Masso syytti vuonna 2008 ''Eesti Ekspress'' -lehdessä suomalaista vasemmistoa, lähinnä [[Vasemmistoliitto]]a ja [[Kommunismi Suomessa|kommunisteja]], ajautumisesta viime vuosina rakentavasta yhteiskunta-arvostelusta kohti ”yksioikoista uusstalinismia”. Masson mukaan ”uusstalinismi” ei ole Suomessa ”niin marginaalista kuin yleisen poliittisen ilmapiirin ja tavallisten kansalaisten enemmistön mielipiteiden kautta voisi olettaa”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://formin.fi/public/default.aspx?contentid=132960&nodeid=15154&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke=Mediakatsaukset, 26.6.2008: ”Neuvostonostalgiaa Suomessa” | Tekijä= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=26.6.2008 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Ulkoasiainministeriö | Viitattu=12.2.2009}}</ref>▼
 
▲Politiikan tutkija [[Iivi Anna Masso|Iivi Masso]]n mukaan ”uusstalinismi” on ollut [[Suomi|Suomessa]] viime vuosina nousussa. Masso syytti vuonna 2008 ''Eesti Ekspress'' -lehdessä suomalaista vasemmistoa, lähinnä [[Vasemmistoliitto]]a ja [[Kommunismi Suomessa|kommunisteja]], ajautumisesta viime vuosina rakentavasta yhteiskunta-arvostelusta kohti ”yksioikoista uusstalinismia”. Masson mukaan ”uusstalinismi” ei ole Suomessa ”niin marginaalista kuin yleisen poliittisen ilmapiirin ja tavallisten kansalaisten enemmistön mielipiteiden kautta voisi olettaa”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://formin.fi/public/default.aspx?contentid=132960&nodeid=15154&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke=Mediakatsaukset, 26.6.2008: ”Neuvostonostalgiaa Suomessa” | Tekijä= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=26.6.2008 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Ulkoasiainministeriö | Viitattu=12.2.2009}}</ref>
 
== Katso myös ==
Rivi 32 ⟶ 24:
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Deutscher, Isaac | Nimeke=Stalin: Poliittinen elämäkerta | Selite=(Stalin: A political biography, 1949, 1966.) Suomentanut Arto Häilä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-0-08874-9 }}
 
* {{kirjaviite | Tekijä=Glover, Jonathan | Nimike=Ihmisyys: 1900-luvun moraalihistoria | Selite=(Humanity: A moral history of the twentieth century, 1999.) Suomennos: Petri Stenman. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-020-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Krekola, Joni | Nimeke=Stalinismin lyhyt kurssi: Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926–1938 | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Bibliotheca historica 105 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi= | Tunniste=ISBN 951-746-864-4}}▼
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lewin, Moshe | Nimeke=Neuvostoliiton vuosisata | Selite=(The Soviet century, 2005.) Suomennos: Petri Stenman. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-471-808-1}}
 
▲* {{Kirjaviite | Tekijä=Krekola, Joni | Nimeke=Stalinismin lyhyt kurssi: Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926–1938 | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Bibliotheca historica 105 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi= | Tunniste=ISBN 951-746-864-4}}
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lebedeva, Natalia & Rentola, Kimmo & Saarela, Tauno (toim.) | Nimeke=”Kallis toveri Stalin!” Komintern ja Suomi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-37-3568-0}}
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Service, Robert | Nimeke=Lenin: Elämäkerta | Selite=(Lenin: A biography, 2000.) Suomentanut Arto Häilä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-26280-3}}
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Service, Robert | Nimeke=Stalin: A biography | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Macmillan | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 0-333-72627-8 | Kieli={{en}} }}
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Stalinismi”