Ero sivun ”Kultaryntäys” versioiden välillä

51 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
(linkin korjaus: Levi Strauss => Levi Strauss & Co. (henkilöartikkelia ei vielä ole))
== Lapin kultakuume ==
 
Ensimmäinen tieto Suomessa esiintyvästä kullasta on Olaus Magnuksen kartassa vuodelta 1539. Tiettävästi ensimmäinen löytö tehtiin kuitenkin vasta vuonna 1836, jolloin nimismies Boucht löysi kultahiukkasen dolomiitista [[Kemijoki|Kemijoen]] suulta. Tämä aiheutti silloisen valtiovallan toimesta etsintää Etelä-Lapissa ja Kuusamossa, mutta tulokset olivat huonot kaivostoiminnan aloittamiseksi.
 
Lapissa löytyi lupaavasti kultaa [[Ivalojoki|Ivalojoelta]] syyskesällä [[1868]]. Koko kesän jatkuneen etsintäretken päätteeksi löysi rahapajanjohtaja ''Johan Konrad Lihr'' Ivalojoen Nulkkamukasta hyvän esiintymän, ja sen perusteella syntyi Suomen ensimmäinen kultaryntäys. Senaatti antoi asetuksen kullanhuuhdonnasta, ja kaivajat ryntäsivät etenkin Ivalojoen varteen, jossa keskuspaikkana toimi Porttikosken törmällä sijaitseva [[Ivalojoen Kultala]]. Kullankaivajia saapui kaikkialta Suomesta ja jopa maan rajojen ulkopuolelta. Suurimmillaan kaivajien määrä oli vuonna 1871, noin 500 miestä.
Vähitellen huuhtojat siirtyivät Laanilaan. Kultaa saatiin aluksi 55 kg vuodessa, myöhemmin noin 20 kg vuodessa. ''Oy Ivalojoki Ab'' ja ''[[Lapin Kulta]] Oy'' yrittivät aloittaa koneellista kullanhuuhdontatoimintaa, mutta tulokset jäivät lopulta laihoiksi ja yhtiöt tekivät nopeasti konkursseja.
 
Lemmenjoen kultakuume koettiin vasta [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen, kun sodasta palanneet nuoret miehet lähtivät kokeilemaan onneaan Lapin kultamaille. Monet näistä uhkarohkeistakin seikkailijoista jäivät Lappiin koko iäkseen ja heistä syntyivät kuuluisimmat kultalegendat. Näitä Lapin elinkautisia olivat mm. Yrjö "Karhu" Korhonen, Niilo "Nipa" Raumala, Heikki "Kultasilmä" Kokko, Kullervo "Kone" Korhonen, Jalmari Hepo-oja, Jukka Pellinen ja Jaakko Isola.
 
Kullankaivaja Eevert Kiviniemi on löytänyt Suomen suurimman kultahipun vuonna 1935 kertomansa mukaan [[Luttojoki|Luttojoelta]]. Hipun paino on 392,9 grammaa. Aleks Kiviniemen vuonna 1910 Hangasojalta löytämä hippu lienee kuitenkin Eevert-hippua suurempi. Aleksi-hipun todellinen paino on jäänyt kuitenkin virallisesti todistamatta, sillä siitä ehdittiin irrottaa sormuksen verran kultaa ennen virallista punnitusta. Punnittaessa Aleksi painoi 385,36 grammaa. [[Geologian tutkimuskeskus]] ylläpitää listaa Suomesta löydetyistä kultahipuista.
 
[[Åke Lindman]] ohjasi vuonna 1999 elokuvan "Lapin kullan kimallus" Lapin kultaryntäyksestä.
23 348

muokkausta