'''Painokirjaimilla''' tarkoitetaan painettuja tai niitä muistuttavia kirjaimia vastakohtana
[[Kaunokirjoitus|kaunokirjoitukselle]]. Tavallisesti painokirjaimilla tarkoitetaanviitataan antiikvamallistojaantiikvamallistoihin, jotka syntyivät 1500-luvulla. Niiden mallina on ollut muun muassa [[Piirtokirjoitus|meisselikirjoitus]], jota käytettiin Rooman antiikissa kiveen hakatuissa teksteissä.
Ensimmäiset kirjapainossa käytetyt kirjaimet muotoiltiin 1400-luvulla muotoiltiin saksalaistenSaksassa kirjurien käsin kirjoittamien goottilaisten kirjainten mukaan,. eivätkäNe ne paljoneivät poikenneet käsinkirjoitetusta tekstistä paljonkaan. <ref>[http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kiehtovakirja/subp_typo1400.html Kansalliskirjasto] Viitattu 22.7.2009.</ref> Eniten käytettiin [[fraktuura]]a ja schwabachia.
Kirjainmuotojen soveltuvuus painotekniikkaan nousi 1500-luvulla tärkeäksi samalla kun kirjakkeiden valaminen erikoistui omaksi ammatikseennäkökulmaksi. Nykyistä mielikuvaa painokirjaimista enemmän vastaava [[antiikva]] alkoi helpommin luettavana saada suosiota. Vuosisadan loppuun mennessä antiikva olikin syrjäyttänyt goottilaiset kirjaimistot.
Ranska nousi typografian johtavaksi maaksi, ja [[Frans I]] nimitti antiikvakirjainten suunnittelijan Geoffroy Toryn kuninkaalliseksi kirjanpainajaksi.
Antiikvapainokirjainten yhä parhaiten tunnetuntunnetuimman perusmallin loi [[Claude Garamond]] 1500-luvun alkupuolella. Renessanssiantiikva [[Garamond]] oli ensimmäinen kirjapainon ehdoilla muotoiltu kirjaimisto.
Toisen tunnetun [[kursiivi]]n antiikvamallin 1500-luvun alusta loi venetsialainen [[Aldus Manutius]] myös 1500-luvun alkupuolella. <ref>[http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kiehtovakirja/subp_typo1500.html] Viitattu 22.6.2009.</ref>
Luettavuuden vuoksi lomakkeissa usein pyydetään käyttämään 'painokirjaimia' kaunokirjoituksen sijaan. Puhekielessä painokirjaimilla tarkoitetaan usein tekstattuja tikkukirjaimia tai [[versaali]]a, tekstattuja tai 'isoja kirjaimia'.
