Wikipedia

Ero sivun ”Dungaanin kieli” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
LaaknorBot (keskustelu | muokkaukset)
40 462 muokkausta
p Botti lisäsi: pl:Język dungański
täydennystä
Rivi 5:
| eng = Dungan
| fra =
| alue = [[Kirgisia]], [[Kazakstan]], [[Tadžikistan]], [[Turkmenistan]], [[Uzbekistan]], [[Venäjä]]
| vir = ei virallista asemaa
| määrä = 41 400 ([[2001]])
| sija = ei 100 suurimman joukossa
| kunta = [[siniittiset kielet]]
Rivi 17:
| sil = dng
}}
'''Dungaanin kieli''' (dungaaniksi хуэйзў йүян, ''hɤuɛjtsu jyiɑn'') on [[Keski-Aasia]]n valtioissa asuvien [[dungaanit|dungaanien]] puhuma [[siniittiset kielet|siniittinen]] kielimuoto. Eräät tutkijat pitävät sitä itsenäisenä kielenä, toiset pohjoiskiinan eli [[mandariinikiina]]n murteena.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2001 | Sivu = 115 | Tunniste = ISBN 5-02-011268-2}}</ref>
 
==Levinneisyys ja puhujamäärä==
'''Dungaani''' ({{k-ru|дунганский язык|dunganski jazyk}}, {{k-zh|东干语}}, {{k-zh|東干語}}, {{k-zh|Dōnggān yǔ}}) on [[siniittiset kielet|siniittinen kieli]], jota puhuvat muslimikiinalaiset [[dungaanit]] [[Keski-Aasia]]ssa.
Vuonna 1989 entisessä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] laskettiin olevan 69&nbsp;300 dungaania. Heistä 36&nbsp;900 asui [[Kirgisia]]ssa, 30&nbsp;200 [[Kazakstan]]issa ja 1&nbsp;100 [[Uzbekistan]]issa.<ref name="narody rossii 150">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 150 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref> Vuonna 1999 suoritettujen väestönlaskentojen mukaan Kirgisiassa oli 51&nbsp;800<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.kg/Rus/Home/census.pdf | Nimeke = Itogi Pervoi natsionalnoi perepisi naselenija Kyrgyzskoi Respubliki 1999 goda | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.7.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> ja Kazakstanissa 36&nbsp;900 dungaania.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ecsocman.edu.ru/images/pubs/2005/06/13/0000213102/010Alekseenko.pdf | Nimeke = A.N. Aleksejenko: Respublika v zerkale perepisei naselenija | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.7.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
==Historia ja murteet==
==Aakkoset==
Dungaanit ovat Luoteis-[[Kiina]]sta vuosien 1862–1877 muslimikapinan jälkeen Keski-Aasiaan siirtyneiden [[hui-kiinalaiset|hui-kiinalaisten]] jälkeläisiä. He puhuvat lähtöalueidensa murteita. Niistä suurimmat ovat [[Gansu]]n ja [[Shaanxi]]n maakuntien murteet, joiden välillä on lähinnä [[fonetiikka|foneettisia]] ja sanastollisia eroja. Edellisessä on kolme [[tooni]]a ja toisessa neljä.<ref name="jazyki 349-350">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 1997 | Sivu = 349–350 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
Dungaanin aakkoset ovat seuraavat:
 
==Kirjakieli==
{| style=
Hui-kiinalaiset ovat perinteisesti käyttäneet [[arabialainen kirjaimisto|arabialaista]] ja [[Kiinan kirjoitusjärjestelmä|kiinalaista]] kirjoitusjärjestelmää. Vuonna 1927 dungaania varten laadittiin lisämerkein täydennetty arabialainen aakkosto. Vuonna 1932 siirryttiin [[latinalainen kirjaimisto|latinalaiseen]] ja vuosina 1953–1954 [[kyrillinen kirjaimisto|kyrilliseen kirjaimistoon]], johon kuuluvat lisämerkit [[ә]], [[җ]], [[ң]], [[ў]] ja [[ү]]. Kirjoitusjärjestelmän erikoisuutena on, ettei siinä merkitä tooneja. Kirjakielen normit perustuvat Gansun murteeseen.<ref name="jazyki 349-350" />
|+'''Dungaanin aakkoset'''▼
 
▲|+'''Dungaanin aakkoset'kirjaimisto''
{| style="font-family:Arial Unicode MS; font-size:1.4em; border-color:#000000; border-width:1px; border-style:solid; border-collapse:collapse; background-color:#F8F8EF"
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | А а
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Б б
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | В в
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Г г
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Д д
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Е е
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ё ё
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ә ә
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ж ж
| [[А]]/а || [[Б]]/б || [[В]]/в || [[Г]]/г || [[Д]]/д || [[Е]]/е || [[Ё]]/ё || [[Ж]]/ж || [[Җ]]/җ || [[З]]/з || [[И]]/и || [[Й]]/й || [[К]]/к || [[Л]]/л
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Җ җ
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | З з
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | И и
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Й й
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | К к
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Л л
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | М м
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Н н
| [[М]]/м || [[Н]]/н || [[Ң]]/ң || [[Ә]]/ә || [[О]]/о || [[П]]/п || [[Р]]/р || [[С]]/с || [[Т]]/т || [[У]]/у || [[Ў]]/ў || [[Ү]]/ү || [[Ф]]/ф || [[Х]]/х
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ң ң
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | О о
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | П п
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Р р
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | С с
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Т т
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | У у
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ў ў
| [[Ц]]/ц || [[Ч]]/ч || [[Ш]]/ш || [[Щ]]/щ || [[Ъ]]/ъ || [[Ы]]/ы || [[Ь]]/ь || [[Э]]/э || [[Ю]]/ю || [[Я]]/я
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ү ү
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ф ф
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Х х
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ц ц
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ч ч
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ш ш
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Щ щ
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ъ ъ
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ы ы
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ь ь
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Э э
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ю ю
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Я я
|}
 
Dungaaniksi julkaistaan sanomalehteä, oppikirjoja ja kaunokirjallisuutta. Radiossa ja televisiossa lähetetään dungaaninkielisiä ohjelmia. Kouluissa kieltä opetetaan aineena. Suurin osa dungaaneista osaa myös naapurikansojen kieliä: [[venäjän kieli|venäjää]], [[kirgiisin kieli|kirgiisiä]], [[kazakin kieli|kazakkia]], [[uiguurin kieli|uiguuria]] tai [[uzbekin kieli|uzbekkia]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 1997 | Sivu = 350 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
* [http://www.uusikaupunki.fi/~olsalmi/dungan/Dungan%20as%20Chinese%20Dialect.html Olli Salmi: Central Asian Dungan as a Chinese Dialect] {{en}}
 
==Katso myös==
* [[Dungaanit]]
* [[Hui-kiinalaiset]]
* [[Mandariinikiina]]
 
{{tynkä/Kieli}}
{{Siniittiset kielet}}▼
 
[[Luokka:Kazakstanin kielet]]
[[Luokka:Kirgisian kielet]]
[[Luokka:Tadžikistanin kielet]]▼
[[Luokka:Turkmenistanin kielet]]
[[Luokka:Uzbekistanin kielet]]
 
[[Luokka:Siniittiset kielet]]
▲[[Luokka:TadžikistaninUzbekistanin kielet]]
 
▲{{Siniittiset kielet}}
 
[[br:Dounganeg]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Dungaanin_kieli”