Versio 6. huhtikuuta 2009 kello 10.24 muokkaa Kaikenlaisia (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 2 516 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 21. heinäkuuta 2009 kello 07.39 muokkaa kumoa KielimiliisiBot (keskustelu \| muokkaukset) 22 066 muokkausta p →‎Yhteenotot: kh+, typos fixed: suurinpiirtein → suurin piirtein using AWB Uudempi muutos →
Rivi 24: ==Yhteenotot== Ensimmäinen yhteenotto tapahtui 1843, kun Uuden-Seelannin eteläsaarella sijaitsevan [[Nelson]]in kaupungin asukkaat yrittivät vallata lisää maata. Maorit tappoivat 22 heistä [[Wairaun verilöyly]]ssä. [[Lipputankosota]] käytiin 1845 pohjoissaarella, ja siitä alkoi varsinainen sota. Vaikka pohjoissaaren yhteenotossa oli kyse eri ~~maoripääliköiden~~maoripäälliköiden välienselvittelyistä, ottivat britit osaa kannattamiensa ~~heimopääliköiden~~heimopäälliköiden puolella. Tämä johti uudisasukkaiden tekemien hyökkäysten sarjaan, joita Iso-Britannia tuki joukoillaan. Vaikka maorien etuna oli alueen tuntemus, heillä ei ollut toivoa lyödä paljon suurempia brittijoukkoja ensimmäisissä yhteenotoissa. Tästä syystä maorit luopuivat melko nopeasti väkivallasta, ja kompromissiratkaisuna oli, että brittien lait tulivat voimaan vain kaupungeissa, ja maorit hallitsivat muita alueita. 1859 Uuden Seelannin eurooppalaisväestö oli kasvanut 60 000 henkeen, eli heitä oli ~~suurinpiirtein~~suurin piirtein yhtä monta kuin maoreja. Väestön yhä kasvaessa alkoivat uudisasukkaat taas painostaa maoreja ja valtasivat lisää maata. Maorien keskuudessa nousi [[Kīngitanga]]-liike, joka ajoi maorien yhdistämistä samanlaisen monarkian alaisuuteen kuin Englannissa oli. Tämä liike kävi taistelua brittejä vastaan 1860-luvulla. Sotatoimet johtivat maorikoulujen lopettamiseen. ==Seuraukset==

Ero sivun ”Maorisodat” versioiden välillä