Ero sivun ”Ideaoppi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
BotSottile (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: fr:Théorie des formes
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Platonisten ideoiden kritiikki: kh+, typos fixed: olemassaolev → olemassa olev using AWB
Rivi 127:
Aristoteleen oma ajattelu teki eron [[aksidenssi|aksidentaalisen]] ja [[olemus|olemuksellisen]] muodon välille.<ref>Aristoteles: ''Toinen analytiikka'' 73a-b.</ref> Esimerkiksi kolmion kolme sivua ovat sille olemuksellisia, koska kolmiota ei olisi ilman niitä, mutta niiden pituudet ovat aksidentaalisia, eli niillä ei ole merkitystä itse kolmion olemassaolon kannalta (kunhan pituudet ovat suurempia kuin 0).
 
Toinen Aristoteleen argumentti, jonka Ross torjuu,<ref name="Ross-XI"/> koskee sitä, että Sokrates olisi olettanut yhden idean, Toiseuden, selittävän erot ideoiden välillä. Vaikuttaa, että Toiseus olisi ollut olemassaolevaaolemassa olevaa ei-olemassaoloa: sellaisia ideoita kuin Ei-pitkä, Ei-kaunis, ja niin edelleen, jolloin jokainen partikulaarinen olio olisi osallinen ideasta, joka saa aikaan sen, ettei se ole jokin tietty olemus; eli ideasta, joka kieltää jonkun olemuksen mutta sallii muut. Rossin mukaan Platon ei kuitenkaan koskaan hypännyt väitteestä ”A ei ole B” väitteeseen ”A on Ei-B”. Toiseuden ideasta voivat olla osallisia vain partikulaarit, mutta eivät toiset ideat; esimerkiksi ei ole olemassa sellaista ideaa kuin Ei-kreikkalainen, vain partikulaareja, jotka ovat osallisia Toiseuden ideasta ja torjuvat idean Kreikkalainen.
 
Tämä vastaväite ei väistä itse kysymystä. Jos Toiseus on yleisesti poissulkeva, silloin se sulkee olioilta kaikki ideat pois eikä mikään olisi partikulaarisesti mitään. Jos Toiseus taas sulkee pois vain yhden olemuksen, silloin Toiseus joko ei ole yhtenäinen ja jakamaton tai sitten on olemassa useita Toiseuksia, joista jokainen sulkee pois yhden tietyn olemuksen. Tällöin se on jotain ja ei ole jotain; sallii ja ei salli, mitkä ovat ristiriitaisia ominaisuuksia yhdelle idealle.