Ero sivun ”Sotarikos” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jpk (keskustelu | muokkaukset) p →Historia: isbn fix |
lis. |
||
Rivi 2:
==Historia==
===Yleistä===
Monissa maissa sodankäyntiä rajoittavia määräyksiä sisällytettiin maiden omiin sotilaallisiin lakeihin. Kehitys sodankäynnissä johti jo 1700-luvulla siihen, että näiden lakien valvomista varten perustettiin sotilastuomioistuimia, jotka asettivat syytteeseen määräyksiä rikkoneet.<ref name="Bauer251–259">{{Kirjaviite | Tekijä = Eddy Bauer| Nimeke = Toinen maailmansota 6| Vuosi = 1973| Kappale = | Sivu = 251–259| Selite = | Julkaisupaikka = Porvoo| Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-005846-7| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Ensimmäinen sodankäyntiä määrittelevä kansainvälinen sopimus oli vuoden 1864 Geneven yleissopimus. Se käsitteli lähinnä sairaiden ja haavoittuneiden sotilaiden hoitamista ja suojelemista. Vuonna 1907 Geneven yleissopimus ulotettiin koskemaan myös merisodankäyntiä ja vuonna 1929 ilmasodankäyntiä. Vuosina 1899–1907 solmittiin [[Haagin sopimukset]], joissa asetetettiin rajotteita aluksi vain maasodankäynnille. Niissä todetaan muun muassa:<ref name="Bauer251–259"/>
Sodankävijöitä on nimenomaan kielletty:
*a) käyttämästä myrkkyä ja myrkytettyjä aseita;
*b) petoksella tappamasta tai haavoittamasta vihollisen kansakuntaan tai armeijaan kuuluvia henkilöitä;
*c) tappamasta tai haavoittamasta vihollista, joka pantuaan pois aseensa tai kykenemättä enää niitä käyttämään on antautunut armoille;
*d) julistamasta, että armoa ei anneta;
*e) käyttämästä aseita, ammuksia tai aineita, jotka tuottavat tarpeettomia kärsimyksiä;
*g) hävittämästä tai takavarikoimasta vihollisen omaisuutta paitsi milloin sellainen hävittäminen ja takavarikoiminen käy sodan aiheuttamasta pakosta tuiki välttämättömäksi;<ref>http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1924/19240011</ref>
Merisodankäyntiä koskevia kansainvälisiä sopimuksia ei tehty ennen toista maailmansotaa. Tosin Haagin sopimuksessa kiellettiin puolustamattomien satamien pommittaminen ja Lontoon vuoden 1930 sopimus kielsi sukellusveneitä upottamasta kauppalaivoja, paitsi jos niiden miehistö ja matkustajat saatettiin turvaan ennen upottamista.<ref name="Bauer251–259"/>
Geneven protokolla kielsi 1925 kemialliset aseet.
[[27. kesäkuuta]] [[1928]] [[Pariisi]]ssa solmittu [[Kellogg-Briand -sopimus]] kielsi sodan [[politiikka|politiikan]] teon välineenä.<ref>http://www.yale.edu/lawweb/avalon/kbpact/kbmenu.htm</ref> Vaikka sen allekirjoitti 62 valtiota, ml. Suomi, sen tarkoitus estää sodat epäonnistui, mutta se vaikutti huomattavasti kansainvälisen lain kehitykseen.
===Ensimmäinen maailmansota===
Sotarikosoikeudenkäynneissä sovelletut juridiset periaatteet ovat poikenneet joskus merkittävästikin siihen saakka vallalla olleista käytänteistä<ref name="Tarkka">{{Verkkoviite | Tekijä=Tarkka, Jukka | Nimeke=Sotasyyllisyys liittoutuneiden sotarikospolitiikassa | Osoite=http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/Sosy-21-11-05.htm| Ajankohta=21. marraskuuta 2005| Julkaisija=Tarkka, Jukka | Luettu=16. toukokuuta 2007}}</ref>. Voittajavaltiot ovat voineet soveltaa itse kehittämäänsä lainsäädäntöä yleisistä oikeuskäytänteistä poiketen taannehtivastikin, eli viitaten tapahtumiin ennen sovellettavan lain määrittelyä ja voimaantuloa<ref name="Tarkka"/>. ▼
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen voittaneet ympärysvallat asettivat erityisen "Sodan aloittajien vastuuta ja rangaistusten toimeenpanoa käsittelevä komissio". Se kokoontui 25. tammikuuta 1919 ja suositteli toimia vihollismaiden sotarikoksista syytettyjä kansalaisia vastaan. Komissio antoi raportin, jossa se totesi, että kaikki sodan lakeja ja tapoja tai ihmisyyden lakeja rikkoneet viholliset tuli asettaa syytteeseen käskyvallasta ja arvosta riippumatta. Tätä varten tuli perustaa erityinen korkea tuomioistuin, joka tutkisi ja tuomitsisi tapauksia kansainvälisen lain mukaan. Suurin osa ympärysvalloista kannatti raporttia, mutta Yhdysvallat vastusti, sillä vastaavasta tuomioistuimesta ei ollut ennakkotapausta.<ref name="Bauer251–259"/>
Useat komission suosituksista sisällytettiin sotarikollisten rankaisemista käsitteleviin kohtiin Versaillesin rauhansopimuksissa. Ympärysvallat antoivat Saksalle 3. helmikuuta 1920 luettelon, jossa oli 896 oikeudella luovutettavan nimet. Saksan hallitus kuitenkin kieltäytyi ja esitti, että luettelon henkilöt tuli asettaa syytteeseen Saksan korkeimmassa oikeudessa Leipzigissä. Ympärysvallat suostuivat. Lopputuloksena vain hyvin harvat syytetyistä tuomittiin ja heistäkin monet pääsivät pakenemaan vankiloista. Joka tapauksessa annetut tuomiot osoittivat, että sotalakien rikkomisesta voitiin tuomita rangaistuksiin.<ref name="Bauer251–259"/>
===Toinen maailmansota===
Toisen maailmansodan jälkeen [[8. elokuuta]] [[1945]] [[Lontoo]]ssa järjestetyssä liittoutuneiden kokouksessa määriteltiin sotarikokseksi myös rikokset rauhaa vastaan<ref name="Bauer">{{Kirjaviite | Tekijä = Eddy Bauer| Nimeke = Toinen maailmansota 6| Vuosi = 1973| Kappale = | Sivu = 276| Selite = | Julkaisupaikka = Porvoo| Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-005846-7| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> ja hyväksyttiin kansainvälisen sotilastuomioistuimen peruskirja. Nämä määritelmät olivat syyteperusteena [[Nürnbergin oikeudenkäynnit|Nürnbergin]], [[Tokion kansainvälinen sotarikostuomioistuin|Tokion]] ja [[sotasyyllisyysoikeudenkäynti|Helsingin]] sotarikosoikeudenkäynneissä.<ref name="Tarkka"/>
Rivi 19 ⟶ 38:
#Chemical Weapons Convention, (1993) joka kieltää kemiallisten aseiden tuotannon ja varastoinnin
#Convention on the Physical Protection of Nuclear Material
▲Sotarikosoikeudenkäynneissä sovelletut juridiset periaatteet ovat poikenneet joskus merkittävästikin siihen saakka vallalla olleista käytänteistä<ref name="Tarkka">{{Verkkoviite | Tekijä=Tarkka, Jukka | Nimeke=Sotasyyllisyys liittoutuneiden sotarikospolitiikassa | Osoite=http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/Sosy-21-11-05.htm| Ajankohta=21. marraskuuta 2005| Julkaisija=Tarkka, Jukka | Luettu=16. toukokuuta 2007}}</ref>. Voittajavaltiot ovat voineet soveltaa itse kehittämäänsä lainsäädäntöä yleisistä oikeuskäytänteistä poiketen taannehtivastikin, eli viitaten tapahtumiin ennen sovellettavan lain määrittelyä ja voimaantuloa<ref name="Tarkka"/>.
=== Suomen sotarikolliset ja sotasyylliset ===
| |||