Ero sivun ”Orokin kieli” versioiden välillä

310 merkkiä poistettu ,  11 vuotta sitten
Kumottu muokkaus #7053513, jonka teki Esamatti1 (keskustelu)
(väärin korjattu viite)
(Kumottu muokkaus #7053513, jonka teki Esamatti1 (keskustelu))
'''Orokin kieli''' eli '''orokki'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anhava, Jaakko | Nimike = Maailman kielet ja kielikunnat | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 1999 | Sivu = 147 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref> on [[Venäjä]]llä [[Sahalin]]in saarella asuvien [[orokit|orokkien]] puhuma [[tunguusikielet|tunguusilainen kieli]]. Nimitys ''orok'' perustuu ilmeisesti poroa tarkoittavaan sanaan ''oron''. Sitä ei tule sekoittaa [[orotšit|orotšeihin]] tai [[orotšenit|orotšeneihin]], joista jälkimmäinen on tarkoittanut kaikkia poronhoitoa harjoittavia [[tunguusit|tunguuseja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi =Jarceva 2001 | Sivu =: 415 | Tunniste = ISBN 5-02-01168-2}}.</ref> Nykyisin kansan ja kielen nimitykseksi on vakiintumassa '''ulta'''.
 
==Levinneisyys ja puhujamäärä==
Orokit asuvat [[Sahalinin alue]]en [[Poronaiskin piiri|Poronaiskin]] ja [[Noglikin piiri|Noglikin]] piireissä. Pieni, kooltaan tuntematon ryhmä asuu [[Hokkaido]]n saarella [[Japani]]ssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi =Jarceva 2001 | Sivu =: 374 | Tunniste = ISBN 5-02-01168-2}}.</ref>
 
Vuoden 1989 väestönlaskennassa osa Venäjän orokeista luettiin virheellisesti orotšeiksi. Tarkennettujen tietojen mukaan orokkeja oli 391 henkeä ja orokin kielen puhujia 130.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 407, 417 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
 
==Historia ja murteet==
Orokki kuuluu tunguusikielten pohjoishaaran amurilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat [[ultšan kieli|ultša]] ja [[nanain kieli|nanai]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 415 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Kieli jakautuu pohjois- ja etelämurteeseen. Pohjoisryhmä on osannut myös [[evenkin kieli|evenkiä]] ja eteläorokit [[japanin kieli|japania]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi =Jarceva 2001 | Sivu =: 375 | Tunniste = ISBN 5-02-01168-2}}.</ref>
 
==Kirjakieli==
 
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä =Viktorija Nikolaevna Jarceva (toim.) | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2001 |Tunniste = ISBN 5-02-011268-2}}
==Viitteet==
{{viitteet}}
 
62 262

muokkausta