Ero sivun ”Kotouttaminen” versioiden välillä

'''Kotouttaminen''' on [[Siirtolaisuus|maahanmuuttajien]] sopeuttamista uuden kotimaansa kulttuuriin. Se sisältää yleensä valtiovallan aktiivisia toimia, kuten maan kielen opetusta ja aktiivisia työllistämistoimia. Yleensä kotouttamiseen osallistuvat myös Punaisen Ristin kaltaiset järjestöt mutta myös maahanmuuttajien omat yhdistykset. Kotouttamisen tarkoituksena on luoda maahanmuuttajalle mahdollisimman nopeasti itsenäisen ja tasavertaisen kansalaisuuden vaatimat valmiudet. Suomessa kotouttamista säätelee laki ''maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta''<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990493 | Nimeke=Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta | Viitattu=16.7.2009}}</ref>. Vuoden 2008 alusta kotouttamisesta on Suomessa vastannut [[Suomen sisäasiainministeriö|sisäasiainministeriö]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf/Pages/4B352409EF53530FC22575E1001F5DA2 | Nimeke=Kotouttaminen | Julkaisija=Sisäasiainministeriö | Viitattu=16.7.2009}}</ref>

 

 

Äidinkieli toimii ajattelun kielenä ja on myös pohjana koko opiskelulle ja persoonallisuuden kehittymiselle. Vankka äidinkielen taito on tärkeä edellytys vieraan kielen omaksumiselle sekä menestykselliselle opiskelulle. Äidinkielen merkitystä ei kuitenkaan helposti huomaa, ennen kuin sen käyttö tulee vaikeaksi. Lapsen arkikieli voi olla hyvinkin sujuva, mutta ongelmia voi esiintyä vaikeimpien asioiden ja abstraktikäsitteiden käsittelyssä. Oman kielen avulla oppilas oppii muodostamaan ja ymmärtämään käsitteitä, omaksuu asioita. Sillä tapahtuu maailman hahmotus. Siksi se on tärkeää koulumenestyksen kannalta.<ref>http://www.tkukoulu.fi/~moped/opetus/venajankieliset1.html</ref>