Ero sivun ”J. K. Kari” versioiden välillä

275 merkkiä poistettu ,  12 vuotta sitten
luokka, linkit
(luokka, linkit)
 
==Elämäkerta==
J. K. Karin isä oli merimies Magnus Johansson ja äiti oli Katarina Galenius. Hän avioitui Anna Kiljanderin kanssa [[1892]]. Kari pääsi ylioppilaaksi [[1888]] ja valmistui kansakoulunopettajaksi [[Jyväskyläkansakoulunopettaja]]n seminaaristaksi [[1893Jyväskylän seminaari]]sta 1893.
 
Opettajaksi valmistumisensaValmistumisensa jälkeen Kari toimi [[Koivulan kasvatuslaitos|Koivulan kasvatuslaitoksen]] opettajana vuosina [[1893]]–[[1894]]1893–1894 ja kansakoulunopettajana [[Turku|Turussa]] [[1894]]–[[1905]]1894–1905.
 
J. K. Karin rooli suomalaisen työväenliikkeen kehityksessä on surullinen, ja se sisältää jyrkkiä nousuja kuin myös nopeita laskuja ja jopa putoamisia. Hän liittyi aivan 1800-luvun loppuvuosina Kari liittyi työväenliikkeeseen ja kohosi nopeasti merkittäviin asemiin. Hän toimi Suomen työväenpuolueen sihteerinäensimmäisenä puoluesihteerinä ja Sosialidemokraattisen puolueen taloudenhoitajana vuosina 1899–1905. [[1899Turun kaupunginvaltuusto]]–[[1905]]. Turun kaupunginvaltuustonn jäsen hän oli vuosina [[1904]]–[[1905]]1904–1905, ja tällöinjolloin oli kaupungeissa vielä voimassa omistamiseen ja säätyasemaan perustuva äänioikeus. Hän osallistui myös yhtenä ensimmäisistä sosialidemokraateista valtiopäivätyöskentelyyn ja edusti porvarissäätyä vuoden [[1904]]–[[1905]]1904–1905 valtiopäivillä.
 
==Senaattori==
Poliittisen uran huippua edusti Karin valinta senaatin talousosaston jäseneksi eli senaattoriksi vuosina [[1905]]–[[1907]]1905–1907. Tätä [[Mechelin]]in muodostamaa senaattia kutsuttiin yleisesti työväestön piiristä "ruoskasenaatiksi". Suostuminen toimimaan salkuttomana senaattorina oli hiljattain ([[1903]]) [[Forssan kokous 1903|Forssan kokouksessa]] sosialistisen aatemaailman omaksuneelle puolueelle liikaa, ja niin puolue erotti J. K. Karin jäsenyydestään [[Oulu]]n puoluekokouksessa vuonna [[1906]].
 
Kesäkuussa [[1917]] Sosialidemokraattinen puolueen IX puoluekokous antoi J. K. karille hyvityksen ja kutsui hänet uudelleen puolueen jäseneksi. Puolue oli muuttunut ja muuttanut periaatteistaan, sillä [[Oskari Tokoi]]n johtama senaatti oli tullut valtaan juuri vuonna [[1917]].
 
J. K. Kari oli ja eli kuitenkin lähellä työväenliikettä, sillä hän osallistui jatkuvasti työväenliikkeen keskusteluihin kirjoituksillaan ja hän oli Kotkassa ilmestyvän [[Viikko-Eteenpäin|Eteenpäin]]-lehdensanomalehden toimittajana. Hän oli myös [[Suomen AmmattijärjestönAmmattijärjestö]]n sihteerinä ja Kotkan poliisimestarina lyhyitä aikoja sekä eduskunnan työväenasianvaliokunnan sihteerinä. Ennen nimitystään [[Kotkan kaupunginvaltuustonkaupunginvaltuusto]]n sihteeriksi, jossa tehtävässä hän toimi kuolemaansa saakka, hän toimi lyhyitä aikoja [[Suomen Sahateollisuustyöväen Liitto|Suomen Sahateollisuustyöväen Liiton]] sihteerinä ja taloudenhoitajana.
 
==Kirjoitustyöt==
Tietenkin lehtimiehenäLehtimiehenä työskennellyt Kari kirjoitti paljon lehdistöön, mutta hän kunnostautui erityisestimyös työväenkirjallisuuden suomentajana. Jo vuonna [[1899]], Suomen työväenpuolueen perustamisvuonna, ilmestyi hänen ensimmäinen suomennoksensa, joka oli ''[[Erfurtin ohjelma]]'' ja, jolla on ollutoli suuri merkitys koko suomalaisen työväenliikkeen poliittiselle kehitykselle. Lähes samoihin aikoihin edellisen kanssa ilmestyi [[Werner Sombart]]in teos ''Sosialismi ja sosiaalinen liike 19 vuosisadalla''. On vielä mainittava [[Eduard Bernstein]]in ''Lakko, sen luonne ja vaikutukset'' ([[1907]]), [[Karl Kautsky]]n ''Kristinuskon alkuperä'' ([[1909]]), Eduard Bernsteinin ''Parlamentarismi ja sosialidemokratia'' ([[1909]]) sekä Kautskyn ''Lisääntyminen ja kehitys luonnossa sekä yhteiskunnassa'' ([[1911]]).
 
==Lähteet==
{{Wikiaineisto}}
 
{{DEFAULTSORT:Kari, J. K.}}
[[Luokka:Suomalaiset sosiaalidemokraattiset poliitikot|Kari, J. K.]]
[[Luokka:Suomalaiset senaattorit|Kari,sosiaalidemokraattiset J. K.poliitikot]]
[[Luokka:Suomentajat|Kari,Suomalaiset J. K.senaattorit]]
[[Luokka:Suomalaisten puolueiden puoluesihteerit]]
[[Luokka:Suomentajat]]
9 997

muokkausta