Ero sivun ”Uiguurin kieli” versioiden välillä

'''Uiguurin kieli''' (uiguuriksi ئۇيغۇرچە, уйғурчә, ''uiğurčä'' tai ئۇيغۇر تىلى, уйғур тили, ''uiğur tili'') on [[uiguurit|uiguurien]] puhuma [[turkkilaiset kielet|turkkilainen kieli]]. Sillä on virallisen kielen asema [[Kiina]]n [[Xinjiang]]in uiguurien autonomisella alueella [[Kiina]]ssa.

Uiguuria puhutaan Xinjiangin lisäksi sen lähialueilla [[Kazakstan]]issa, [[Uzbekistan]]issa, [[Kirgisia]]ssa ja [[Turkmenistan]]issa. Pieniä uiguurinkielisiä ryhmiä on myös [[Saudi-Arabia]]ssa, [[Turkki|Turkissa]] ja [[Afganistan]]issa.<ref name="tjurkskije 437">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki mira: Tjurkskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Indrik | Vuosi = 1997 | Sivu = 437 | Tunniste = ISBN 5-85759-061-2}}</ref> Kiinassa uiguureja oli vuoden 1990 väestönlaskennan mukaan 7,2 miljoonaa henkeä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.c-c-c.org/chineseculture/minority/minority.html | Nimeke = Chinese ethnic minorities | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.7.20002009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Entisessä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] uiguureja laskettiin vuonna 1989 olevan 262&nbsp;600 henkeä, joista 227&nbsp;400 piti uiguuria äidinkielenään.<ref name="tjurkskije 437" /> Neuvostoliiton uiguureista 185&nbsp;300 asui Kazakstanissa, 36&nbsp;800 Kirgisiassa ja 35&nbsp;700 Uzbekistanissa.<ref name="jazyki 223">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 223 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>

Uiguurin kieli eli ''uusuiguuri'' kuuluu turkkilaisten kielten karlukkilaiseen ryhmän karlukkilais-horezmilaiseen alaryhmään. Sen lähin sukukieli on [[uzbekin kieli|uzbekki]]. Karlukkilaisella ryhmällä on välittävä asema turkkilaisten kielten läntisen ja itäisen haaran välillä. Itä-[[Turkestan]]issa varhaisella [[keskiaika|keskiajalla]] kirjakielenä käytetty [[muinaisuiguurin kieli|muinaisuiguuri]] luetaankuuluu puolestaan itäisen haaran uiguurilais-oguusilaisen ryhmän uiguurilais-tukyilaiseen alaryhmään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Baskakov, N.A. | Nimike = Tjurkskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = KomKniga | Vuosi = 2006 | Sivu = 181–182, 187 | Tunniste = ISBN 5-484-00515-9}}</ref>

Kieli jakautuu kolmeen päämurteeseen. Luoteista eli keskimurretta puhuu suurin osa kansasta Xinjiangin pohjois- ja länsiosissa sekä Kazakstanissa ja Keski-Aasian valtioissa. Se jakautuu useisiin paikallismurteisiin. Hotanin eli etelämurretta puhutaan eteläisessä Xinjiangissa. Lobnorin eli itämurre on etelämurteen tavoin kielellisesti varsin yhdenmukainen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 224 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>