Ero sivun ”Arvonimi” versioiden välillä

Hallitsijoilla on usein kymmeniä, ellei satoja arvonimiä, jotka protokollan[[protokolla]]n mukaan kirjoitetaan virallisiin asiakirjoihin aina hallitsijan nimen jälkeen. Esimerkiksi [[Venäjän keisaritkeisari]]t ovat käyttäneet seuraavia arvonimiä:

''Koko Venäjän, Moskovan[[Moskova]]n, Kiovan[[Kiova]]n, Vladimirin[[Vladimir]]in ja Novgorodin[[Novgorod]]in [[Keisari]] ja [[itsevaltias]], [[Kazan|Kasanin]], [[TsaariAstrakan]] in, Astrakanin Tsaari[[Puola]]n, Siperian[[Siperia]]n Tsaari,ja Taurian[[Tauria]]n [[Kernessos|Kersonessoksen]] [[Tsaari]], Pleskovan[[Pihkova]]n herra ja Smolenskin[[Smolensk]]in, Liettuan[[Liettua]]n, Volhynian[[Volhynia]]n, Podolian[[Podolia]]n ja [[Suomen suuriruhtinas]], Viron[[Viro]]n, Liivinmaan[[Liivinmaa]]n, Kuurinmaan[[Kuurinmaa]]n ja Semgallin[[Semgallen]]in, Samogitian[[Samogitia]]n, Karjalan[[Bialystok]]in, Tverin[[Karjala]]n, Jugorian[[Tver]]in, Permian[[Jugoria]]n, Vjatkan[[Permi]]n, Bulgarian[[Vjatka]]n, [[Bulgaria]]n ja muiden maiden [[Herttuaruhtinas]], ; Ala[[Nižni-NovgorodinNovgorod]]in, Tsernigorian[[Tšernigov]]in, Resanin[[Rjazan]]in, Polotskin[[Polotsk]]in, Rostovin[[Rostov]]in, Jaroslavin[[Jaroslav]]in, Beloserovin,[[Beloe UdorianOzero]]n, Obdorian[[Udoria]]n, Kondinian[[Obdoria]]n, Vitebskin[[Vitebsk]]in ja Miestielovin Herra[[Mstislav]]in ja Suuriruhtinaskoko japohjoisen kokoalueen Pohjoisenherra Puolenja Hallitsija[[suuriruhtinas]], Iverian[[Iberia]]n, Kartalinian[[Kartalinia]]n, Georgian[[Georgia]]n ja Kabardian[[Kabarinia]]n ja Armenian[[Armenia]]n provinssinherra Herraja hallitsija, Tserkessien[[Tšerkessit|Tšerkessien]] ja Gorskinvuoristoruhtinaiden jaym. muiden [[Perintöruhtinas]] ja Hallitsija, Norjan[[Norja]]n perillinen, Slesvigin[[Schleswig-Holstein]]in, Holsteinin, Stormarnin[[Dithmarschen]]in ja Ditmarsin[[Oldenburg]]in [[herttua]] jne. jne.''<ref name =Klinge>Matti Klinge: Suomen sinivalkoiset Herttuavärit, OldenburginKansallisten ja Delmenhorstinmuidenkin [[Kreivi]]symbolien vaiheista ja merkityksistä, y.ms. 237, yOtava 1982, ISBN 951-1-06877-6</ref>.m.'' Monissa asiakirjoissa tosin käytettiin lyhempää, ainoastaan Venäjään, Puolaan ja Suomeen viittaavaa arvonimiluetteloa<ref name=Klinge />

Vielä nykyisikinnykyisinkin käytössä oleva puhuttelumuoto ''[[teitittely|Te,]]'' on peräisin hallitsijoiden lukuisista arvonimistä, jolloin haluttiin viitata laajaan arvovaltaan, vaikka puhuteltiin yksittäistä henkilöä.

Perinnöllisiä aatelin arvonimiä ei enää Suomessa myönnetä, mutta suvut, jotka on aikaisemmin aateloitu, voivat edelleen käyttää arvonimiään. Mitään asemaa[[erioikeus|erioikeuksia]] aatelilla ei Suomessa eikä muualla Euroopassa enää ole lukuun ottamatta [[Englannin parlamenttiaparlamentti]]a, jossa ylähuoneen[[ylähuone]]en [[päärit|pääreillä]] edelleen on hieman lainsäädäntövaltaa.

Jäänteenä aikaisemmasta arvonimikäytännöstä [[tasavallan presidentti]] voi jakaa erilaisia arvonimiä "todellisen viran niitä seuraamatta". Tämä perustuu nykyään lakiin julkisista arvonannon osoituksista (1215/1999) ja sen nojalla annettuun asetukseen arvonimistä (381/2000). Vuodesta 1918 lukien arvonimiä on myönnetty yli 12000 kertaa. Arvonimeä haetaan tasavallan presidentiltä kirjallisesti perustellulla hakemuksella. Hakijana voivat olla yksityiset henkilöt tai organisaatiot, jotka tavallisesti maksavat veron arvonimen saajan puolesta.