Ero sivun ”Kuusvesi” versioiden välillä

Kuusveden vedenpinnan korkeustaso 84,8 metriä ja pinta-ala 22,13 neliökilometriä. Kuusveden puroja, jokia ja koskia ovat: Hallapuro, Kuusjoki (Mannilanjoki), Mustapuro, Sahijoki (Sahinjoki), Simunankoski ja Tarvaalankoski. Vettä Kuusveteen juoksuttavat eniten Simunankoski, Sahijoki ja Kuusjoki. Kuusvedestä vedet virtaavat Tarvaalankosken kautta [[SaravesiSaraavesi|SaraveteenSaraaveteen]] ja edelleen Vaajakosken kautta [[Päijänne|Päijänteeseen]]. Saraavesi kääntää Laukaan kirkonkylän kohdalla yhtyvät kolmen vesireitin vedet etelään. Järven nimestä on useita teorioita ja paikalliset käyttävät siitä nykyään usein nimeä Saravesi, jolloin yksi oletus nimelle on vesireittien saranana toimiminen. Myös järvessä kasvava saraheinä tai muinainen pähkinäpensas (sara) ovat toimineet selityksinä. Järveä on saatettu muinoin kutsua myös Sarajavedeksi, jolloin 'j':n kadotessa puheesta saadaan Saraavesi. Tällöin nimen alkuperänä lienee ollut järven tunnusmerkki, kalliomaalauksistaan tunnettu Saraakallio sillä kalevalaisperäinen sarajas viittaa mm. tähtitaivaan kuvioihin. Kuusveden saaria ovat Kirkkosaari, Koskensaari, Kuhasaari, Kuussaari, Köyrinsaari, Lehtisaari, Mannunsaari, Pukkisaari, Renttusaari ja Taipaleensaari. Erikoisia luonnonmuodostelmia ovat Lehtomäen puoleisella rannalla oleva laaja pirunpelto ja Kirkkoniemen edustalla olevat Napakivet.