Ero sivun ”Laidun” versioiden välillä

672 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
Luokka:Kotieläintalous (laidun voi olla muuallakin kuin pellolla), w, laiduntamisen lakisääteisyys lypsykarjalla
p (Käyttäjän 85.131.109.83 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Gyllenhali tekemään versioon.)
(Luokka:Kotieläintalous (laidun voi olla muuallakin kuin pellolla), w, laiduntamisen lakisääteisyys lypsykarjalla)
Laitumella on oltava riittävästi ruokaa, eli ruohoa ja puuvartisia kasveja, ja raikasta [[vesi|juomavettä]]. [[Suola]]a tai nuolukivi on myös oltava. Laitumen eläinmäärä riippuu monista seikoista, kuten laitumen koosta, maaperän rakenteesta, kesän sateisuudesta jne. Tavallinen sääntö on, että lehmä vasikoineen tai 5 uuhta karitsoineen vaatii vähintään 2 hehtaarin laitumen. Kuiva keto kuivana kesänä ei kuitenkaan pysty elättämään tällaista eläinmäärää, jolloin laidunta on joko suurennettava, eläimiä vähennettävä, siirryttävä keinoruokintaan tai ne on siirrettävä uudelle laitumelle, kunnes ravintoa on jälleen riittävästi tarjolla.
 
[[Saaristo]]ssa eläimet vietiin kesäksi saareen, missä ne saivat olla koko kesän, jos saari oli riittävän suuri. Pienillä saarilla eläimiä jouduttiin siirtämään useasti kesän kuluessa. Siirtämisiin käytettiin leveäpohjaista venettä, jota liikutettiin soutamalla tai/ja hinattiin [[soutuvene]]ellä ennen [[moottori]]en keksimistäkäyttööntuloa. Lampaat pysyivät saaressa, mutta lehmät ja hevoset uivat naapurisaareen, jos ravinto loppui. Eläimet joivat [[sade]]vettä lätäköistä ja [[meri]]vettä.
 
Metsälaiduntaminen oli Suomessa yleistä vielä 40–501900-luvun vuottapuolivälin sittenaikoihin. Tavallisesti metsälaidun ympäröitiin puihin kiinnitetyllä piikkilangalla tai [[puu]]nrungoista rakennetulla riukuaidalla. Entisinä aikoina ei tehty lainkaan aitaa, vaan karjalaumoja [[Paimentaminen|paimensivat]] [[paimen]]et. Paimenet olivat tavallisesti poikia tai tyttöjä, tai hieman yksinkertaisia aikuisia.
 
Nykyisin monet laitumet ovat pääasiassa [[maisemalaiduntaminen|maisemalaitumia]], joilla eläimet pitävät avoimina [[perinnebiotooppi|perinnebiotooppeja]] ja [[perinnemaisema|-maisemia]]. Lypsykarjan ja hiehojen osalta eläinsuojelulainsäädäntö kuitenkin edellyttää, että niiden tulee kesällä päästä laitumelle tai vastaavaan paikkaan. Niinpä varsinkin lypsylehmiä näkee vielä myös peltolaitumilla.
 
== Lähteitä ==
* Lindgren, Leif 2000: Saariston laitumet. Metsähallitus ja Edita Oy ISBN 951-37-2968-0
* [http://www.laidunpankki.fi/laidunnusopas.htm Laidunnusopas]
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.oulunmaaseutukeskus.fi/pdf/Kesakuu%202009%20%20-%20Puumala%20Talus%20Jaloittelutarhat.pdf | Nimeke = Kun laiduntaminen ei onnistu. Vaihtoehtoina jaloittelutarha| Tekijä = | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Oulun maaseutukeskus | Viitattu = 11.7.2009 | Kieli = }}
 
[[Luokka:Kotieläintalous]]
[[Luokka:Pellot]]
113 948

muokkausta