[[Kuva:FEL principle.png|thumb|300px|FELissä magneettijonorakenne saa elektronit mutkittelemaan ja siten säteilemään valoa, jonka aallonpituus riippuu magneettijonon rakenteesta, elektronien nopeudesta ja magneettikentän voimakkuudesta.]]
Vapaaelektronilasereiden tuottaman säteilyn [[aallonpituus]] on tavanomaisista lasereista poiketen säädettävissä [[mikroaalto]]alueelta aina [[röntgensäteily|pehmeän röntgensäteilyn]]alueelle. Kaikki vapaaleketronilaserit eivät pysty kattamaan koko aallonpituusaluetta vaan vain tietyn osan siitä. Vapaaelektronilaserit ovat tyypillisesti hyvin isoja laitteita, jopa satoja metrejä pitkiä.
Ensimmäisen ehdotuksen vapaaelektronilasereista esitti [[John M. J. Madey]] vuonna [[1971]]. Kesti kuitenkin kuusi vuotta ennen kuin Madey rakensi kollegoidensa kanssa ensimmäisen vapaaelektronilaserin [[Stanfordin yliopisto]]ssa.<ref name=XFELinfo/> Nykyään vapaalektronilasereita on useissa eri tutkimuskeskuksissa. ParhaillaanMaailman ympäriensimmäinen maailmaa[[röntgensäteily|pehmeän rakennetaanröntgenalueen]] myösvapaaelektronilaser röntgenvapaaelektronilasereita,[[DESY#FLASH|FLASH]] joidenvalmistui säteilynvuonna aallonpituus[[2000]] voitaisiinHampuriin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://zms.desy.de/research/photon_science/free_electron_laser_flash/index_eng.html|Nimeke=Free säätääElectron enemmänLaser FLASH|Julkaisija=DESY|Luettu=11.7.2009|Kieli={{en}}}}</ref> Ensimmäinen kovan röntgenalueen vapaaelektronilaser [[röntgensäteilyLinac Coherent Light Source|röntgenalueelleLCLS]] Stanfordissa sai aikaan ensimmäisen säteensä huhtikuussa [[2009]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://home.slac.stanford.edu/pressreleases/2009/20090421.htm|Nimeke=New Era of Research Begins as World's First Hard X-ray Laser Achieves "First Light"|Ajankohta=21.4.2009|Julkaisija=SLAC National Accelerator Laboratory|Selite=Lehdistötiedote|Kieli={{en}}|Luettu=11.7.2009}}</ref>
