Ero sivun ”Muilutus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Ruotsalainen kansanpuolue| |
p Onkohan tarpeen korostaa sanaa vain jo avausvirkkeessä, näyttää huonolta. |
||
Rivi 1:
'''Muilutukset''' eli '''kyyditykset''' olivat vuosina [[1929]]–[[1932]] vaikuttaneen kommunisminvastaisen kansanliikkeen, [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] kommunisteja ja vasemmistoa vastaan suunnattu painostus- ja pelottelukeino, jota käytettiin
Tahdonvastaisten rajalle kyyditysten idea tuli Yhdysvalloista, jossa vastustajia oli jo pitkään viety osavaltion rajalle.<ref name="laine">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vapaamielistenklubi.fi/lapuanliike.htm#137_kyyditystä_kesäkuussa_1930 | Nimeke = Lapuanliike ja IKL 1929–1944 | Julkaisija = Vapaamielisten klubi | Ajankohta = 28.11.2005 | Tekijä = Laine, Risto | Viitattu = 2.6.2008 | Julkaisupaikka = Helsinki | Selite = 137 kyyditystä kesäkuussa 1930}}</ref>
Rivi 8:
{{Sitaatti|Kävellessäni Lapuan kirkonkylän keskusraitille siinä kesä- tai heinäkuussa 1930, huomasin meijerin kohdalla suuren mustan aivan uuden henkilöauto seisomassa kookkaan, komean körttimiehen Jussi Muilun. Pysähdyin juttelemaan, olimmehan olleet monia lakkoja yhdessä murtamassa. Kysäisin, että ajatteko tätä autoa? Ajanhan minä. Kenen auto tämä on? Onhan vaan. Vain niin, olette tainneet tällä kyyditä? Kuinkahan lie? Taidatte olla oikein aikamoinen kyyditsijä, oikein aikamoinen muiluttaja...<ref name="JN"/>}}
Tunnetut kommunistit etsittiin, vietiin mustaan umpikoppiseen autoon, yleensä [[Ford]]iin, jota kutsuttiin "lissuksi" tai "muilutuspakuksi", ja kyyditettiin. Matkalla muiluttajat monesti lauloivat isänmaallisia lauluja, kuten eteläpohjalaisten suojeluskuntalaisten kunniamarssia "[[Vilppulan urhojen muistolle]]" ja uhkailivat muilutettavaa. Monia tapauksia oli, joissa muilutettava vietiin "ikitielle" eli itärajalle ja katsottiin, että muilutettava todella ylitti rajan. Yleensä muilutettava kyyditettiin toiseen maakuntaan. Vaikka muilutettavien laittomat rajanylitystapaukset kiristivät maiden välejä, ei liikkeen tarkoituksena ollut suunnatta iskuja Neuvostoliittoa vastaan.<ref name="JN"/>
Ensimmäinen julkisuuteen noussut muilutus oli kommunistisen [[kansanedustaja]]n [[Asser Salo]]n kyyditys [[4. kesäkuuta]], sittemmin [[vappu|vapusta]] syyskuuhun tehtiin kokonaisuudessaan 254 muilutusta tai sen yritystä.<ref name="JN"/> Ensimmäiset kolme kyyditystä tehtiin toukokuussa. Kesäkuussa oli 137 kyyditystä tai sen yritystä, heinäkuussa 51, elokuussa 37 ja syyskuussa viimeiset 26. <ref name="laine"/> Kyydityksistä 76 tehtiin [[Vaasan lääni]]n alueella, jossa muilutukset eivät yleensä olleet väkivaltaisia. Esimerkiksi pohjalaiskyydityksissä "paketti" eli muilutettava saatettiin viedä Pohjanmaalle, jossa häneltä otettiin vastaava vala kuin Saloltakin. Pohjalaiset sanoivatkin muilutuksia "talonpoikaishuumoriksi" tai "talonpoikaiseksi leikinlaskuksi", vaikka tosi asiassa muilutukset olivat täysin organisoitua toimintaa, muutamia tapauksia lukuun ottamatta. Sen sijaan erityisesti [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]] muilutukset olivat vakavia, ja tällä alueella muilutukset saivat jo tuolloin huonon maineensa. Sisällissodan aikana Varsinais-Suomessa jännitteet olivat syvät, ja ne purkautuivat lapualaisvuosina uudelleen. Eräissä varsinaissuomalaisissa kyydityksissä pahoinpideltiin muilutettavaa oikein kunnolla. Monissa muissakin maakunnissa muilutettavan kohtelu oli erittäin rajua. Lisäksi [[kieltolaki|kieltolain]] aikana käytettävä pirtu monesti pahensi tilannetta. Muilutuksissa kaiken kaikkiaan kolme henkilöä sai surmansa. [[Forssa]]lainen työmies Yrjö Holm teki vastarintaa aseen kanssa ja kunnallismies Onni Happonen [[Heinävesi|Heinävedeltä]] ilman asetta, mutta molemmat ammuttiin. Surmansa sai [[19. heinäkuuta]] myös suutari Erik Petter Mättö, mutta tapaus oli humalaisen Pentti Kosolan tekemä tappo. Vihtori Kosola ei ollut tietoinen poikansa suunnitelmista. Pentti Kosolan iskujoukon oli tarkoitus kyyditä Mättö rajan yli. Rajaa lähestyessä Mättö kuitenkin otti tupakkaa povitaskustaan tarjotakseen kyydittäjilleen, mutta Kosola luuli tämän vetävän asetta ja ampui hätäisesti tämän. Kommunistit organisoivat myös omia taistelupiirejään. Vastaavasti kommunistit surmasivat konstaapelit Ivar Kokkosen ja Arvo Sorvarin, jonka Armas Valve kaappasi ja surmasi samana päivänä kuin Pentti Kosola Mätön.<ref> Siltala, Juha: Lapuan liike ja kyyditykset 1930, s. 224, 226, 243, 1985, Otava </ref>
| |||