Ero sivun ”Cumulus congestus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Jpk (keskustelu | muokkaukset)
p typoja
Rivi 2:
[[Kuva:Aufgetuermter Cumulus.JPG|thumb|right|250px|Tornimainen ''Cumulus congestus'', takana kuituista [[cumulonimbus]]-pilven reunaa. Tämä näky ennustaa kesällä ukkosta viimeistään tunnin-parin sisään.]]
 
'''Cumulus congestus''' eli korkeaksi pullistunut kumpupilvi<ref>Pilvibongarin opas, Gavin Pretor-Pinney, Atena jyväskylä 2007, ISBN 978-951-796-498-2, 1. painos 2007, alkuteos The clouspotter's guide, sivus. 42</ref> on valtava, möykkymäinen, tornimainen tai kukkakaalimainen [[kumpupilvi]], joka ei ole vielä varsinainen [[Ukkonen|ukkospilvi]], muttei monestikaan enää kauniin ilman pilvi. Monesti näkee kesällä mahtavia, tornimaisia congestus-muotoja, jotka hajoavat pian.
 
''Cumulus congestus'' saattaa sataa ja aiheuttaa lyhyen [[sadekuuro]]n. Korkea kumpupilvi kasvaa aina ylöspäin pyrkien pian kehittymään kuuropilveksi. Varsinkin terävärajainen, jykevä ''Cumulus congestus'' kehittyy kesäisenä iltapäivänä ukkospilveksi. Valtavan kukkakaalimaisen congestuksen näkeminen aamu- tai iltapäivällä onkin lähes aina varma merkki [[iltapäiväkuuro]]ista<ref>Erkki Harjama: Onko huomenna pouta. Kirjapaino R. Lunkka Ky 1986. ISBN 951-99787-5-5. s. 62-63</ref> ja/tai ukkosesta ehkä jo tunnin-parin sisään. Mutta pehmeärajainen ''congestus'' ei tavallisesti ennakoi ukkosta, ei myöskään välttämättä pieni tornimainen congestus.
 
Pilvessä tapahtuu voimakas virtaus ylöspäin<ref>Similä, sivus. 54</ref>. Pilvi saattaa olla [[tuuli|tuulen]] vaikutuksesta vinossa. Näiden pilvien läpimitta on yleensä ainakin 5-105–10 astetta läheltä katsottuna. ''Cumulus congestus''-pilven korkeus on muutama kilometri, ja se ulottuu jopa noin 5 kilometrin korkeuteen. Pilven alaraja on tyypillisesti 500-1500500–1500 m Suomessa. Tällaisen pilven alapinta on harmaa. NonestiMonesti pilvi on kukkaakaalimainen, tornimainen tai kartiomainen<ref name="Similä">Artturi Similän sääkirja, sivus. 54, 55</ref>. Nousunopeus pilvessä on 1-101–10 m/s<ref>Ilmakehä ja sää, Otava 2008, sivus. 58</ref>.
 
Useinkin syntyvä kuuropilvi jää ''congestukseksi'', kun se ei [[Inversio (meteorologia)|inversion]] takia pääse nousemaan. Tämäkin ''congestus'' voi sataa, muttei niin voimakkaasti kuin varsinainen kuuropilvi. ''Congestus'' alkaa muuttua kumpukerrospilveksi, Stratocumulukseksi.
Rivi 12:
== Cumulus Congestus vs. Cumulonimbus calvus ==
 
''[[Cumulonimbus calvus]]'' on korkea kumpupilvi, jonka yläosassa näkyy kuituisuutta, mutta alasin ei ole yntynytsyntynyt. Tylipuhtaassa calvuksessa näkyy kumpupilvimäinen yläosa, joka on muuttunut kuituiseksi ja epätaräväksi. Se ei ole vielä ehtinyt välttämättä nousta maksimikorkeuteen ja latistua troposfäärin yläosaan.
 
 
 
== Kuvia ==