Ero sivun ”Etelä-Afrikan reformoidut kirkot” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lepax (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Joonasl (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 4:
 
== Reformoidut kirkot ja apartheid ==
[[Tiedosto:Abraham Kuyper.jpg|thumb|left|Abraham Kuyper]]
Historiallisista syistä afrikaanerit ovat pitäneet itseään sorrettuna vähemmistönä, joka on pyrkinyt pysymään Jumalalle uskollisena ulkoisten vihollisten ympäröimänä. Tämä uhan tunne, sekä maan mustan enemmistön, että poliittisesti ja taloudellisesti vahvan englanninkielisen ryhmän taholta, johti afrikaanerikirkot kehittämään 1900-luvun aikana [[rasismi|rasistisia]] näkemyksiä, joita ne pyrkivät puolustamaan teologisesti.
 
Etelä-Afrikan kalvinistikirkot kävivät koko 1800-luvun ajan kamppailua [[modernismi]]a vastaan ja kannattivat [[Abraham Kuyper]]in [[uuskalvinismi|uuskalvinistista]] näkemyksiä. Kuyper katsoi, että Jumala hallitsi erillisia luomakunnan piirejä, esimerkiksi kansakuntia, joita piti suojella [[liberalismi]]lta ja vallankumouksellisilta aatteilta.<ref name="cambridge">{{Kirjaviite | Tekijä = Desmond J. Clark, J. D. Fage, Roland Anthony Oliver, A. D. Roberts | Nimeke = The Cambridge History of Africa| Vuosi = 1975 | Luku = | Sivu = 564–565| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste =ISBN 0521225051 | www =http://books.google.com/books?id=HIA2m4m8KNgC | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.7.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kuyper vastusti myös [[valistus|valistusaatteen]] ihmisten yksilöllisyyden ja rationaalisuuden korostamista ja katsoi, että ne olivat johtaneet [[Ranskan vallankumous|Ranskan vallankumoukseen]] innoittamiin ajatuksiin vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta. Nämä ajatukset kyseenalaistivat hänen mielestään Jumalan auktoriteetin.<ref name="mills">{{Verkkoviite | Osoite = http://stmarys.ca/~wmills/course322/14aReligion_natm.html | Nimeke = Hist. 322 14a Religion and Afrikaner Nationalism| Tekijä =Wallace G. Mills | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.7.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.teolinst.fi/luennot/files/ja030227.html | Nimeke =Tunnustuksellisesta reformoidusta apologetiikasta | Tekijä = Juha Ahvio, TL| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen teologinen instituutti| Viitattu = 8.7.2009 | Kieli = }}</ref> Näiden uuskalvinististen ajatusten pohjalta afrikaaneriteologit määrittelivät lukuisia erillisiä poliittisia, taloudellisia ja kulttuurillisia piirejä, joilla oli omat itsenäiset kohtalonsa.<ref name="cambridge"/> He tulkitsivat myös afrikaanerien historian kristillis-[[afrikaanerinationalismi|nationalistisen]] ideologian kautta. Jo [[Transvaal]]in presidentti ja ''Nederduitsch Hervormde Kerkin'' perustajajäsen [[Paul Kruger]] viittasi siihen "pyhänä historiana", jossa afrikaanerien muodostama ''volk'' oli [[valittu kansa]], [[Suuri vaellus]] oli "[[Toinen_Mooseksen_kirja#Israelilaiset_ja_heid.C3.A4n_pakonsa_orjuudesta_.281.E2.80.9314.29|pako Egyptin orjuudesta]]": exodus [[Kapmaa]]sta brittien ikeestä buuritasavaltojen [[Luvattu maa|luvattuun maahan]].<ref name="prozesky">{{Kirjaviite | Tekijä =Martin Prozesky, John De Gruchy | Nimeke =Living faiths in South Africa | Vuosi = 1995 | Luku = | Sivu = 27–55| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =C. Hurst & Co. | Tunniste =ISBN 1850652449 | www = http://books.google.com/books?id=b8-glmO65Y0C| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.7.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
[[Tiedosto:Paul Kruger.jpg|thumb|Paul Kruger]]
1800-luvun aikana afrikaanerikirkkojen kanta nationalismiin oli enemmän käytännöllinen kuin idealistinen ja esimerkisi rotuerottelu hyväksyttiin rauhanomaisena tapana hallita etnisesti monimuotoista yhteiskuntaa. Vuosien 1905-1909 laman aikana tämä asenne kuitenkin muuttui samalla kuin uusi, pääasiassa afrikaanerien muodostama, "köyhien valkoisten" luokka syntyi.<ref name="cambridge"/> Vuoteen 1939 mennessä rotuerottelusta oli tullut keskeinen osa kirkkojen oppia<ref name="mills"/>
 
{{sitaatti|Erottelupolitiikka, jota afrikaaneri ja hänen kirkkonsa ajavat, on kirkon pyhä kutsumus niiden tuhansien kaupungeissa asuvien köyhien valkoisten auttamiseksi, jotka ovat häviämässä kamppailua nykyisessä taloudellisessa tilanteessa..Erottelu tulee myös johtamaan erillisten terveiden kaupunkien syntymiseen ei-valkoisille, jossa he voivat kehittyä omalla tavallaan, luoda omat instituutionsa ja myöhemmin hallita itseään valkoisten suojeluksessa.}}
 
Afrikaanerivaltiolla kristittynä sivilisaationa katsottiin olevan oikeus pysyä erillisenä muista ja hallita ympäröiviä "pakanakansoja".<ref name="prozesky"/>
 
1980-luvun alkupuolella Maailman reformoitujen kirkkojen liitto julisti apartheidin harhaopiksi ja erotti Etelä-Afrikan reformoidut kirkot. Erottamisen jälkeen kirkot Etelä-Afrikassa alkoivat luopua [[apartheid]]-järjestelmästä. Vuonna 1986 kaikki kirkkojen seurakunnat desegregoitiin ja viime aikoina kirkko on osoittanut katumusta apartheidin synnistä.