Wikipedia

Ero sivun ”Devonikausi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SieBot (keskustelu | muokkaukset)
155 348 muokkausta
p Botti lisäsi: ar:عصر ديفوني
jonkinlaista yritystä sujuvammasta kielestä paikka paikoin alkupuolella, mutta paljon liian dadaa tietämättömän korjattavaksi
Rivi 1:
{{Korjattava/kieli}}
[[Kuva:Tiktaalik roseae life restor.jpg|thumb|270px|[[Selkärankaiset]] nousivat maalle devonikaudella. Kuvassa [[tiktaalik]], sukupuuttoon kuollut devonikauden [[keuhkokalat|keuhkokala]].]]
[[Kuva:Tiktaalik roseae life restor.jpg|thumb|270px|Selkärankaiset nousivat maalle devonikaudella. ([[Tiktaalik]], sukupuuttoon kuollut devonikauden keuhkokala).]]'''Devonikausi''' (416,0 ± 2,8 – 359,2 ± 2,5 miljoonaa vuotta sitten) tunnetaan [[maapallo]]n historiassa [[Kalat|kalojen]] valtakautena. Vaikka aikakausi tunnetaan erityisesti merielämän kukoistuksesta, myös maalla otettiin tärkeitä askeleitakehitysaskeleita. ▼
 
Meriin ilmestyivät [[luukalat]] ja [[hait]] sekä [[nilviäiset|nilviäisiin]] kuuluneet [[ammoniitit]];, maalle [[sammakkoeläimet]] ja [[hyönteiset]]. Devonikauden lopulla [[siemenkasvit]] levisivät maalla suuriksi metsiksi. [[Trilobiitit]] ja, [[brakiopodit]] sekäja [[sulkakorallit]] olivat yhä tavallisia mereneläviä. ▼
▲[[Kuva:Tiktaalik roseae life restor.jpg|thumb|270px|Selkärankaiset nousivat maalle devonikaudella. ([[Tiktaalik]], sukupuuttoon kuollut devonikauden keuhkokala).]]'''Devonikausi''' (416,0 ± 2,8 – 359,2 ± 2,5 miljoonaa vuotta sitten) tunnetaan [[Kalat|kalojen]] valtakautena. Vaikka aikakausi tunnetaan erityisesti merielämän kukoistuksesta, myös maalla otettiin tärkeitä askeleita.
 
Devonikaudella sattui neljä pientävähäistä [[joukkotuhojoukkosukupuutto]]a, joissa lajistosta tuhoutui alle 30 prosenttia. Viimeinen, viides joukkotuho oli suurin – tällöin lajeista tuhoutui yli 60 prosenttia.▼
▲Meriin ilmestyivät luukalat ja hait sekä nilviäisiin kuuluneet [[ammoniitit]]; maalle sammakkoeläimet ja hyönteiset. Devonikauden lopulla siemenkasvit levisivät maalla suuriksi metsiksi. [[Trilobiitit]] ja [[brakiopodit]] sekä [[sulkakorallit]] olivat yhä tavallisia mereneläviä.
 
▲Devonikaudella sattui neljä pientä [[joukkotuho]]a, joissa lajistosta tuhoutui alle 30 prosenttia. Viimeinen, viides joukkotuho oli suurin – tällöin lajeista tuhoutui yli 60 prosenttia.
 
==Geologia ja ilmasto==
 
[[Kuva:LateDevonianGlobal.jpg|thumb|270px|Myöhäisen Devonikaudendevonikauden maailmankartta.]]
[[Kuva:380 Ma plate tectonic reconstruction.png|thumb|270px|Maapallon toinen puoli keskidevonikaudella.]]
 
Devonikaudella eteläistä pallonpuoliskoa hallitsi suuri [[Gondwana]]manner. Pohjoisessa sijaitsi pieni [[Siperia]] ja kahden edellä mainitun välissä varhainen [[Euramerikka]]. [[Britteinsaaret|Britteinsaarten]] hiekkakivi "Old Red Sandstone" on syntynyt devonikaudella. Tämän vuoksi Euramerikkaa sanotaan "vanhaksi punaiseksi mantereeksi". Sekä Euramerikka että Gondwana liikkuivat kohti pohjoista ja lähestyivät toisiaan. Niinpä kauden lopuilla useimmat mantereet olivat hyvin lähellä toisiaan.<ref>http://www.scotese.com/ldevclim.htm</ref>
Muinaisessa kartassa näkyi suuri [[Gondwana]]maa etelässä, pieni [[Siperia]] pohjoisessa ja [[Euramerikka|Euramerikan]] varhainen muodostuminen keskellä.
Ison Britannian hiekkakivi "''Old Red Sandstone''" on syntynyt tällä kaudella. Näin Euramerikkaa sanotaankin "vanhaksi punaiseksi mantereeksi". Euramerikka ja Gondwana liikkuivat pohjoista kohti ja lähestyivät toisiaan.
 
Niinpä kauden lopuilla useimat mantereet olivat hyvin lähellä toisiaan.<ref>http://www.scotese.com/ldevclim.htm</ref>
 
Devonikauden lopuillalopulla noin 367 miljoonaa vuotta sitten syntyisattui nykyisten Yhdysvaltain[[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] Nevadanalueella alueelle[[Nevada]]ssa [[Alamon asteroiditörmäys|Alamoon]], jonka seurauksena syntyi ehkä noin 190 kilometrin läpimittainen kraatteri. Tähän törmäykseen täytyi liittyä jonkinasteinen eläinten joukkotuho. Se tapahtui Frasnian-kaudella noin 2,5 miljoonaa vuotta ennen Frasnian-Fammenian-kausien välistä suurta joukkotuhoa. Tapahtumapaikka oli luultavasti tuolloin matalaa merta. Alamon törmäyksen on arvioitu sulattaneen, räjäyttäneen ilmaan ja niin edelleen noin 1000 kuutiokilometriä kiveä.
 
Noin 360 miljoonaa vuotta sitten Maan ilmakehän hiilidioksidimäärä aleni ehkä maakasvien leviämisen takia.<ref name="tieteenkuvalehti">Tieteen kuvalehti, heinäkuu 2008</ref>
 
PlaneetallammeIlmasto eioli kaudella enimmäkseen lämmin ja kuiva, ja napojen ja [[päiväntasaaja]]n välillä vallitsivat nykyistä pienemmät lämpötilaerot.<ref>http://paleobiology.si.edu/geotime/main/htmlVersion/devonian5.html</ref> Ilmasto kostui ainakin päiväntasaajan tuntumassa kauden loppua kohti. ainakaanAinakaan kauden alku- ja keskivaiheilla maapallolla ei esiintynyt [[mannerjäätikkö|mannerjäätiköitä]]. Merenpinta oli pääosin korkealla. Mantereella ollutsijainnut etelänapa jäätiköityi vatsavasta myöhäisellä devonikaudella. Silti ilmasto pysyi silloinkin keskimäärin nykyistä 2-32–3 astetta lämpimämpänä.<ref>http://www.scotese.com/climate.htm</ref>▼
Ilmasto oli kaudella enimmäkseen lämmin ja kuiva, ja nykyistä pienemmät lämpötilerot
napojen ja päiväntasaajan välillä.<ref>http://paleobiology.si.edu/geotime/main/htmlVersion/devonian5.html</ref> Ilmasto kostui ainakin päiväntasaajan lähistöillä kauden loppua kohti.
▲Planeetallamme ei ainakaan kauden alku- ja keskivaiheilla esiintynyt mannerjäätiköitä. Merenpinta oli pääosin korkealla. Mantereella ollut etelänapa jäätiköityi vatsa myöhäisellä devonikaudella. Silti ilmasto pysyi silloinkin keskimäärin nykyistä 2-3 astetta lämpimämpänä.<ref>http://www.scotese.com/climate.htm</ref>
 
<!-- dediment perturbation, anoxic event-->
Devonikaudella tapahtui monia kerrostumien häiriintymisiä, joihin liittyi monesti merenpinnan muutoksia, joskus hapettomia kausia ja mustan, eloperäisen aineen kasautumista meren pohjaan<!-- black shale, limestone-->. Useimmat tapahtuivat laajalla alueella.<ref>''Encyclopedia Britannica'', Macropedia 1993, 15. painos, osa 19 s. 812</ref> Jotkut näistä liittyvät lajien joukkotuhoihin. Eräs tapahtui aivan Frasnian-kauden alussa.
Kauden lopussa tapahtui kaksiosainen Kellerwasser-tapahtuma, jossa hävisi muun muassa monia trilobiittiryhmiä ,ja brakiopodeja ja niin edelleen. UskotaanTämän tämänuskotaan liittyvän merenpinanmerenpinnan alenamiseenalenemiseen, meren hapanpuutteeseenhapenpuutteeseen tai asteroidi-iskun aiheuttamaan auringonvalon häviämiseen, jolloin yhteyttävät eliöt kuolivat, ja sen takiamyötä myös niitä syövät eläimet. Devonikauden lopulla tapahtui Hangenbergin tapahtuma,tapahtumassa johonmonet liittyiammoniitit monientuhoutuivat ammoniittienja tuhoamerissä ja merenkärsittiin hepenpuutettahapenpuutteesta.
 
DevonikaudellaDevonikauden simpukoista tehtyjen tutkimusten mukaan vuodessa oli noin 400 päivää, koska Maa pyöri nopeammin. Kuun kiertoaika oli noin 30,5 päivää.<ref>''Encyclopedia Britannica'', 15. painos, Macropedia osa 19 s. 813</ref>
 
==Kasvillisuus==
 
[[Kuva:Devonianscene.jpg|thumb|270px|Taiteilijan kuvatulkinta devonikaudendevonikautisesta metsästämetsämaisemasta.]]
 
Kasvit olivat kehittyneet maalla jo [[ordovikikausi|ordoviki-]] ja [[siluurikausi]]na, mutta vasta nytdevonikaudella alkoi niiden todellinen valtakausi, ja ensimmäiset metsät kehittyivät. Devonikauden keskivaiheilla kasvit kehittyivät monimuotoisemmiksi ja niiden lajimäärä kasvoi.<ref>Siegfried Scherer,: ''Evoluutio - kriittinen analyysi'', luku 13.8.3, Keski- ja myöhäisdevonikauden maakasvit s. 236i</ref>
 
Ensimmäiset devonikauden kasvit lienevät olleet korkeintaan muutaman senttimetrin korkuisia, juurettomia ja lehdettömiä [[liekomaiset|liekomaisia]] kasveja. Devonikausi oli [[itiökasvit|itiökasvien]] valtakautta, jamutta sen lopulla ilmestyivät myös ensimmäiset [[siemenkasvit ilmestyivät]]. Siemen merkitsi merkittävää sopeutumista maaelämään.
 
Alkeellisilla [[sanikkaiset|sanikkaismaisilla]] maakasveilla ei ollut juuria jatai lehtiä. Ne olivat maassa luikertavia liekomaisia kasveja, joista nousi varsia ylös. Varren päässä oli siitepölytin. Lieko-osasta saattoi ulottua heikkoja juurentapaisia. Varret olivat haarautuvia.
 
Alkeellinen maakasvi oli ''Zosterophyllum'' (kaukainen [[katinlieko|katinlieon]] edeltäjä), joka kehittyi luultavasti ''Cooksonian'' tapaisesta [[haarusanikkainen|haarusanikkaisesta]] devonikauden alussa. ''Rhyniophyta''-suvun lajit olivat liekomaisia lehdettömiä, maassa luikertavia kasveja, joista kohosi haarautuvia (enintään 50 cm) varsia ylös ja varsien päässä olivat siitepölyttimet.
Rivi 46 ⟶ 41:
 
Keskisellä devonikaudella noin 385 miljoonaa vuotta sitten<ref name="tieteenkuvalehti" /> ilmestyivät ensimmäiset pehmeävartiset Cladoxylopsida-ryhmän ''[[Wattieza]]''-puut, joissa oli jo ligniiniä.
Frasnian-kaudelle tultaessa puustolle oli jo kehittynyt valtavat juurakot. Syväjuurisia puita oli jo noin 370 miljoonaa vuotta sitten.<ref name="tieteenkuvalehti" /> Tämä kiihdytti maaperän eroosiota[[eroosio]]ta. Varhainen saniaispuu ''[[Archaeopteris]]'' sisälsi oikeaa puuta ja kasvoi suureksi. Kauden tunnetuin kasvi lienee ollut [[Kortteet|kortetta]] ja liekoa muistuttava ''[[Rhynia]]''.
N0in 360 miljoonaa vuotta sitten olivat ensimmäiset metsät.<ref>Karttakeskus, James F Luhr, Maapallo sivu 30-</ref>
 
Rivi 59 ⟶ 54:
==Eläimistö==
 
[[Kuva:Devonianfishes ntm 1905 smit 1929.gif|thumb|270px|Taiteilijan arvaustulkinta siitä, miltä devonikauden merissä olisi voinutsaattoi näyttää.]]
 
Merissä [[Sammaleläimet|sammaleläimet]], simpukkamaisten brakiopodit, yhdyskuntia muodostaneet [[graptoliitit]] ja korallit olivat edelleen levinneet laajalle. [[Punalevät|Punaleviä]] kasvoi siellä, minne aurinko ei paistanut voimakkaasti. Merieläimistöön kuului kaksikuorisia simpukoita ja erilaisia piikkinahkaisia, meritähdensukuisia eläimiä. Piikkinahkaisiin kuuluvat [[merililjat]] eli krinoidit olivat tavallisia. Pieniä niveljalkaisia [[Trilobiitit|trilobiittejakin]] oli yhä, mutta niiden määrä oli vähentynyt verrattuna aiempaan runsauteen. Epäillään että niistä oli tullut kalojen ja erityisesti haiden herkkua. Koralleihin kuului muiden muassa nykyisestä poikkeavia taulukoralleja (''Tabula'') ja sarvikoralleja (''Rugosa'').
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Devonikausi”