Ero sivun ”Lisämunuainen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: su:Kelenjar adrénal
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 11:
==Lisämunuaisen kuorikerros==
 
Lisämunuaisen kuorikerros jaetaan kolmeen osaan; zona glomerulosa, zona fasciculata ja zona reticularis. [[Lisämunuaiskuori]] valmistaa [[steroidi]]hormoneja [[kolesteroli]]sta, joita sanotaan kortikoideiksi. Kortikoidien vaikukset kuvataan pääasiassa kolmella tyypillä: [[glukokortikoidi]]t vaikuttavat [[glukoosi]]n [[metabolia|aineenvaihduntaan]], [[mineralokortikoidi]]t mineraaliaineenvaihduntaan ja [[gonadokortikoidi]]t vaikuttavat [[sukupuolihormoni]]en tavoin. Mineralokortikoideihin kuuluu muun muassa [[aldosteroni]], joka lisää [[Natrium-kaliumpumppu|Na-K-pumpun]] toimintaa [[munuaistiehyt|munuaisten tubuluksissa]]. Tällöin [[natriumioni|natriumioneja]] siirtyy tubuluksia ympäröiviin [[hiussuoni]]in [[vesi|veden]] seuratessa passiivisesti perässä ja [[kaliumioni|kaliumioneja]] puolestaan siirtyy alkuvirtsaan. Kuoren eritystä säätelee [[hypotalamus]] hypofyysin eli [[aivolisäke|aivolisäkkeen]] kautta. Hypotalamus erittää [[Kortikotropiinia vapauttava hormoni|kortikoliberiiniä]], joka siirtyy [[adenohypofyysi|hypofyysin etulohkoon]] erityisen verenkiertojärjestelmän kautta. Liberiini stimuloi hypofyysissä [[kortikotropiini]]n (ACTH) eritystä, joka lisää edelleen lisämunuaiskuoren toimintaa. Kortikoidit hidastavat kortikoliberiinin eritystä, joten kortikidit osaksi säätelevät omaa eritystään. Hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais -akseli eli HPA-akseli ('''H'''ypothalamus-'''P'''ituitary-'''A'''drenal cortex -axis) on tärkeä osa [[neuroendokriininen|neuroendokriinistä]] järjestelmää, joka kontrolloi stressireaktioita. Järjestelmä toimii siten, että hypotalamus vapauttaa CRH:ta, joka vapauttaa aivolisäkkeestä ACTH:ta, joka stimuloi glukokortikoidituotantoa lisämunuaisen kuorikerroksessa. Nämä glukokortikoidit puolestaan hillitsevät CRH:n vapauttamista. Ihmisen tärkein glukokortikoidi on [[kortisoli]]. Stressin ja kortisolin lisäksi CRH:n vapauttamista säätelee uni-valve -rytmi. Myös aivojen monoamiini[[välittäjäaine]]et, kuten [[serotoniini]], [[noradrenaliini]] ja [[dopamiini]] osallistuvat säätelyyn.
 
Useilla [[masennus]]ta sairastavilla henkilöillä HPA-akseli toimii yliaktiivisesti. Tällöin uni-valve -rytmi on usein häiriintynyt ja elimistössä on krooninen stressi. Nämä syövät voimavaroja, ja helposti joudutaan noidankehään, jossa stressi pahenee entisestään. [[mielialalääke|Mielialalääkkeet]] saattavat tasapainottaa HPA-akselin toimintaa välittäjäaineiden määrää lisäämällä, jolloin noidankehä helpottaa ja elimistö alkaa toipua. Mielialalääkkeillä on monia muitakin vaikutuksia kuin HPA-akseliin liittyvät. [[Psykoterapia]]n merkitys masennukseen liittyy osin siihen, että opitaan hallitsemaan stressireaktioita ja rentoutumaan, jolloin HPA-akselin toiminta tasapainottuu. [[Otsalohko]]ista, joihin tavoitteellisen toiminnan koordinointi on keskittynyt, on hermoratoja hypotalamukseen. Näin ollen tietoisilla ponnistuksilla voimme vaikuttaa HPA-akselin toimintaan.