Ero sivun ”Urartu” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi: el:Ουραρτού |
|||
Rivi 23:
Alussa Urartu lienee koostunut hajanaisista, riitaisista heimoista. Sitten perustettiin voimakas urartulaisten emiraattien liitto viimeistään 9. vuosisadalla eaa.
Kuningas Aramu eli Arame (n. 860–843 eaa.) yhdisti Urartun noin 850 eaa. Aramun valtakunnan pääkaupungin Arzashkunin valtasi Assyrian kuningas Shalmaneser (Salmanassar) III, joka kuitenkin vetäytyi maasta
Vastassa oli Urartun voimakas kuningas [[Sardur]]. Assyrialaiset ryöstivät ja polttivat Urartua, ja vetäytyivät maasta.
Rivi 31:
rakentaneensa Musassirin kaupunkiin 140 kilometrin päähän Ninivestä temppelin jumala Khaldille ja tämän puolisolle Bagmastulle.
Ispuinin poika Menua 800–785 eaa. laajensi valtakuntaa huomattavasti mm kauas etelään ja länteen Eufratin mutkaan asti
pistäen
Menua hallitsi maata yhdessä ispuinin kanssa 10 vuotta. Menua rakennutti Urartun jumala Khaldin temppelin vain 140 km:n päähän [[Assyria]]n pääkaupungista [[Ninive]]stä. Manua
Argishtish (Argisti) I (n. 785–760 eaa.) laajensi valtakuntaa entisestään vaikka joutuikin
Argistihsh löi maahan kohdistuneet Assyrian kuninkaan Shalmanassar IV:n sotaretket. Argisti
Kaakossa Argistish ulotti valtansa Parsuan alueelle Dijalan lähelle. Silloin persialaiset olivat saapumassa tuolle alueelle.
Sardur III 764–733 eaa. taisteli itärajalla hyökkääjiä vastaan
Urartu ulottui Izoliin Eufratin varrella.
<!-- At its height, the Urartu kingdom may have stretched North beyond the Aras River (Greek Araxes) and Lake Sevan, encompassing present-day Armenia and even the southern part of Georgia almost to the shores of the Black Sea; west to the sources of the Euphrates; east to present-day Tabriz, Lake Urmia, and beyond; and south to the sources of the Tigris. -->
Urartun laajeneminen pysähtyi Assyrian [[Tiglatpileser III]]:een, joka nousi Assyrian valtaistuimelle Sardurin 21. hallitusvuonna. Tiglatpileser hyökkäsi heti Urartun kaakkoisten alueiden kimppuun, karkotti sieltä urartulaiset ja siirsi alueelle uusia ihmisiä. Urartulaisten tukemat "kuninkaat" surmattiin.
Urartun alamäki alkoi toden teolla, kun 750 eaa. kimmeriläiset ja 714 Assyrian kuningas Sargon II
hyökkäsivät Urartuun. Mushashirin päätemppeli ryöstettiin, ja Iso-Sabia pitkin edenneet [[Sargon II]]:n armeija voitti kimmeriläissodassa heikentyneet Rusas I:n joukot (730–713 eaa.) taistelussa Urmiajärven lähellä. Sargon II kertoo Rusas I:n tappaneen itsensä rautaisella tikarilla. Sargon II:n mukaan
Sitten Urartuun hyökkäsivät pohjoisesta skyytit 620 eaa., ja maan valloitti skyyttien liittolaiskansa meedialaiset 612 eaa.
samoihin aikoihin, kun Assyria romahti etelässä.
Armenialaiset alkoivat saapua maahan 600 eaa. Skyytit tuhosivat Urartun 585 eaa. Urartu yritti vielä kapinoida valloittajiaan vastaan, mutta hävisi pian kartalta vuoteen 500 eaa. mennessä.
Urartun
<!--
|