Ero sivun ”Urartu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SieBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: el:Ουραρτού
Rivi 23:
Alussa Urartu lienee koostunut hajanaisista, riitaisista heimoista. Sitten perustettiin voimakas urartulaisten emiraattien liitto viimeistään 9. vuosisadalla eaa.
 
Kuningas Aramu eli Arame (n. 860–843 eaa.) yhdisti Urartun noin 850 eaa. Aramun valtakunnan pääkaupungin Arzashkunin valtasi Assyrian kuningas Shalmaneser (Salmanassar) III, joka kuitenkin vetäytyi maasta runasaidenrunsaiden tappioiden jälkeen. Shalmaneser hyökkäsi Urartuun 20 vuotta myöhemmin vielä huonommin tuloksin.
Vastassa oli Urartun voimakas kuningas [[Sardur]]. Assyrialaiset ryöstivät ja polttivat Urartua, ja vetäytyivät maasta.
 
Rivi 31:
rakentaneensa Musassirin kaupunkiin 140 kilometrin päähän Ninivestä temppelin jumala Khaldille ja tämän puolisolle Bagmastulle.
Ispuinin poika Menua 800–785 eaa. laajensi valtakuntaa huomattavasti mm kauas etelään ja länteen Eufratin mutkaan asti
pistäen myöhäishettiläisetmyöhäisheettiläiset Malatian kaupunkivaltion maksamaan veroa. Koillisessa valtio laajeni Araksin toisella puolelle, idässä mannealaisten maahan urmiajärvelle, minne Tashtepen kaupunkiin ilmestyi urartulainen kirjoitus. Hän kaivautti Vanjärveä syöttävän Manuan kanavan, jota on joskus pidetty semiramiksen rakennuttamana. Urartu kukoisti valloitetuista maasta saatavilla veroilla.
 
Menua hallitsi maata yhdessä ispuinin kanssa 10 vuotta. Menua rakennutti Urartun jumala Khaldin temppelin vain 140 km:n päähän [[Assyria]]n pääkaupungista [[Ninive]]stä. Manua laajansilaajensi valtakuntaa myös länteen [[Eufrat]]in mutkaan asti, panenpannen verolle myöhäisgheettiläisenmyöhäisheettiläisen Malatian. Manian valtakunta ulottui lopulta koillisessa Araks-joen toisella puolelle ja idässä manneaan Urmiajärvelle. Menualta on sääilynytsäilynyt kirjoitus mm Urmiajärven läheltä sijaitsevasta Tashtepestä. Menua rakansirakensi nimeään kantavan kanavan tehostamaan ohran- ja vehnänviljelyä.
 
Argishtish (Argisti) I (n. 785–760 eaa.) laajensi valtakuntaa entisestään vaikka joutuikin taistelamaantaistelemaan valloituksitaanvalloituksistaan.
Argistihsh löi maahan kohdistuneet Assyrian kuninkaan Shalmanassar IV:n sotaretket. Argisti laajansilaajensi maata nimenomaan itään, mutta joutui jatkuvasti sotimaan valloitetuista alueista. Argistin aikana Urartun raja ulottui Erivaniin (Jerevan), Sevanjärvelle, Kurajoelle ja sitten Transkaukasukselle.
Kaakossa Argistish ulotti valtansa Parsuan alueelle Dijalan lähelle. Silloin persialaiset olivat saapumassa tuolle alueelle.
 
Sardur III 764–733 eaa. taisteli itärajalla hyökkääjiä vastaan , jätti kirjoituksen Sevanjärven eteläpuolelle Zakhaluun ja valloitti lännessä Kommagenen, Malatyan ja Aleppon.
Urartu ulottui Izoliin Eufratin varrella.
<!-- At its height, the Urartu kingdom may have stretched North beyond the Aras River (Greek Araxes) and Lake Sevan, encompassing present-day Armenia and even the southern part of Georgia almost to the shores of the Black Sea; west to the sources of the Euphrates; east to present-day Tabriz, Lake Urmia, and beyond; and south to the sources of the Tigris. -->
 
Urartun laajeneminen pysähtyi Assyrian [[Tiglatpileser III]]:een, joka nousi Assyrian valtaistuimelle Sardurin 21. hallitusvuonna. Tiglatpileser hyökkäsi heti Urartun kaakkoisten alueiden kimppuun, karkotti sieltä urartulaiset ja siirsi alueelle uusia ihmisiä. Urartulaisten tukemat "kuninkaat" surmattiin. Sardur hävisi Eufratin varrella Urfasta luoteeseen käydyn taistelun. Assyrian armeija eteni Tuspan muureille asti ajaessaan takaa pakeneviepakenevia urartulaisia, mutta ei kyennyt valloittamaan kaupunkia ilman piirityskalustoa. Kolmen vuoden kuluttua Assyria kaappasi kaikki Urartun läntiset valloitukset. Urartulla oli enää [[Armenia]]n järvien ydinalue ja pohjoiset alueet. Voitettu Sardur kukistui palatsikumouksessa, ja kolmen vuoden kuluttua Assyrian voimakas kuningas Tiglatpileser III kuoli. Seuraaja Rusas I (Rusa I) valtasi takaisin menetetyt alueet kaakossa ja [[Azerbaidžan]]in [[Iran]]issa, kun Syyriassa ollut kapina piti Assyrian uuden kuninkaan Salmanassar V:n muissa touhuissa. Urartu valtasi taas Musashirin (Musassirin) ja ulotti valtansa Persian Azerbeidzhaniin. Rusas I rakennutti Toprak-Kaleen Vaniin puutarhakaupungin ja kanavan makean veden saantia varten. Rusas I pystyi alussa puolustautumaan maata uhkaavieuhkaavia kimmeriläisäkimmeriläisiä ja skyyttiläisäskyyttiläisiä vastaan.
 
Urartun alamäki alkoi toden teolla, kun 750 eaa. kimmeriläiset ja 714 Assyrian kuningas Sargon II
hyökkäsivät Urartuun. Mushashirin päätemppeli ryöstettiin, ja Iso-Sabia pitkin edenneet [[Sargon II]]:n armeija voitti kimmeriläissodassa heikentyneet Rusas I:n joukot (730–713 eaa.) taistelussa Urmiajärven lähellä. Sargon II kertoo Rusas I:n tappaneen itsensä rautaisella tikarilla. Sargon II:n mukaan assyrilaisetassyrialaiset hävittivät Urartua ankarasti muuttaen rikkaan, hyvin hoidetun maan autiomaaksi. Paluumatkalla vallattiin ja ryöstettiin Mushashir. Khaldin temppelistä otettiin ryöstösaaliiksi Rusas I:n pronssikuva. Tämän jälkeen Urartu oli enää ydinmaa. Rusas I:n poika, Urartun kuningas Argisti II maksoi veroja Niniveen ja onnistui vain ankarasti ponnistellen puolustamaan maata kimmeriläisiä vastaan. Rusas II onnistui hyökkäämään Fryygiaan länteen. Urartun viimeiset edes kohtalaisen merkittävät kuninkaat olivat Rusas III ja Sardur IV.
Sitten Urartuun hyökkäsivät pohjoisesta skyytit 620 eaa., ja maan valloitti skyyttien liittolaiskansa meedialaiset 612 eaa.
samoihin aikoihin, kun Assyria romahti etelässä.
 
Armenialaiset alkoivat saapua maahan 600 eaa. Skyytit tuhosivat Urartun 585 eaa. Urartu yritti vielä kapinoida valloittajiaan vastaan, mutta hävisi pian kartalta vuoteen 500 eaa. mennessä.
Urartun metellitöidenmetallitöiden maine jäi esikuviksiesikuvaksi kreikkalaisllekreikkalaisille ja etruskeille.
 
<!--
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Urartu